Lisää hyppytekniikkaa

Viime viikon olen lataillut juutuubiin hyppyseminaari-videoita...hidasta hommaa. Jos olisin rikas, ostaisin uuden, nopeamman tietokoneen. Mutku kaikki ylimääräinen menee kisamaksuihin ja koulutuksiin (ja hajonneeseen autoon ja Kelalle ja...), joten tällä on pärjättävä. ;)

Viime viikonloppuna ATT järjesti hyppytekniikan jatkokurssin. Bingley pääsi hyppimään lauantaina, Darcy sunnuntaina. Kuukausi sitten tutustuttiin ensimmäisen kerran hyppytekniikan saloihin peruskurssilla. Kuukausi on ollut lyhyt aika tehdä perusharjoituksia, mutta ollaan yritetty 1(-2) kertaa viikossa tehdä pari harjoitetta kerrallaan. Kuulemma Bingleyn kohdalla onkin jo nähtävissä pientä edistymistä ja hyppääminen oli paremman näköistä kuin kuukausi sitten. :) Toki edelleen saadaan jatkaa "pepputreeniä". Sitä ollaan tehtykin! Bingley on oppinut peruuttamaan aika hienosti, ja nyt kun metsästä on lumet sulaneet, ollaan lisätty vähän haastetta peruuttamiseen. "Meidän" metsä on kallioinen ja mäkinen, joten ollaan käytetty sitä hyödyksi ja lenkkien yhteydessä pakitettu pieniä pätkiä ylä- ja alamäkeen, kiipeilty kaatuneiden puiden päällä ja tehty kaikkea muuta pientä hauskaa ja kehonhallintaa parantavaa. En tiedä kuvittelenko vaan, mutta ihan kuin Bingley olisikin alkanut seistä tasaisemmin molemmilla jaloillaan. Yleensähän sen takajalat sojottaa minne sattuu, mutta nyt se on alkanut useammin jättää ne nätisti suoralle linjalle vartaloon nähden. Tai sitten vaan kuvittelen ja katselen vaaleanpunaisten lasien läpi...sekin on paljon mahdollista. ;)

Bingley: perussarja + pitenevä sarja

Edistyminen näkyy jo nyt, ja seuraavaksi saakin ottaa mukaan vauhdista sarjalle tulemisen.

Bingley: taipuminen

Tämä oli Bingleyn mielestä aika hankalaa. Ensinnäkin se istui itselleen tyypilliseen tyyliin jalat levällään, joten poika pistettiin lähtökarsinaan. Tätä saadaan kuulemma käyttää muissakin harjoitteissa, että oppisi hahmottamaan jalkojaan ja istumaan suoraan. ;) Toiseksi pieni koira ei oikein tiennyt, mitä siltä halutaan. Ja kolmanneksi onhan se taipuminen vähän hankalaa, kun peräpää ei anna riittävästi tukea. Lisäksi Bingleyllä on aika selvästi huomattavissa puoliero eli oikealle taipuminen on aina ollut sille vähän hankalampaa. Ei se niin selkeä ero ole, että sitä radalla juurikaan huomaisi, mutta esimerkiksi kun teen sivuvenytyksiä (seisoessa pää pyllyyn kiinni), niin oikealle puolelle venytettäessä se meinaa aina kellahtaa pyllylleen. Tässäkin harjoituksessa oikealle taipuminen oli selkeästi jäykempää. Mutta siksipä juuri tehokas harjoite, ja ohjeeksi saatiin tehdä tuplasti enemmän oikealle taipumista, jotta sekin kompensoituisi.

Bingley: tasaokseri lyhyellä etäisyydellä

Tämäkin oli vähän hankalaa, koska harjoite vaatii hyvää takapään voimaa, hallintaa ja tukea. Ja sitähän Bingleyltä vielä puuttuu. ;) Tosin harjoitus kehittää näitä ominaisuuksia, joten tätäkin saadaan jatkossa tehdä. :)

************

Sunnuntaina oli sitten Darcyn vuoro. Darcyhan ei ollut peruskurssilla, vaan olen tehnyt perusharjoitteita itsekseni sen kanssa. Omiin silmiini Darcyn hyppytekniikka on näyttänyt ihan hyvältä, mutta mielenkiinnolla odotin Ullan kommentteja Darcystakin, koska itse on vielä vaikea nähdä tarkasti kaikkea mitä  nopean suorituksen aikana tapahtuu. Aika lailla oman arvion mukaista palaute kuitenkin oli: se hyppää hyvällä tekniikalla, Ullan mukaan on aina mukava nähdä sheltti, joka hyppää pää alhaalla. :) Se myös käyttää takapäätään hyvin, eikä sen ansiosta ole etupainoinen. Haastavaa Darcylle sen sijaan on itsensä kokoaminen etenkin vauhdissa, mikä näkyy radallakin mm. siinä, että se hyppää käännökset helposti pitkinä. Toki isoin syy tähän on varmasti, että oma ohjaus on myöhässä, mutta silti käännöksiin kokoamista voi koirankin kohdalla harjoitella.

Darcy: perussarja

Darcy meni nätisti ja käytti takapäätään hyvin ponnistuksessa. :) Oman liikkeeni se kesti hyvin, mutta haastetta tuli vielä tässä vaiheessa liikaa siitä, että sen lähetti vähän kauempaa sarjalle. Vauhtia tuli lisää, jolloin kokoaminen ei ihan enää onnistunutkaan. Onkohan niin, että radallakin tämä näkyy siten, että jos oma ohjaus on ajoissa, se saa hyvin koottua itsensä käännökseen, mutta jos oma ohjaus on vähänkin myöhässä tai vauhtia enemmän, on sen vielä vaikea saada koottua itseään tarpeeksi...?

Darcy: pitenevä sarja

No tässä meinasi vähän Darcyn itseluottamus loppua kesken, kunnes siirryin itse etupalkan luokse, jolloin vauhtia tuli sen verran lisää, että sai askeleensa sovitettua hyvin hyppyjen väliin. :) Edelleen kuitenkin meni hyvällä tekniikalla.

Darcy: taipuminen

Darcy tajusi harjoitteen idean nopeammin kuin Bingley, mutta Ullan sanoin: "taipua se ei vielä osaa". :D Hyvä harjoitus kuitenkin...tai nimenomaan juuri sen takia.

Darcy: set point ja tasaokseri lyhyellä etäisyydellä

On hän taitava. <3  Käyttää takapäätään ponnistaessa ja hyppää muutenkin hyvin.

Ullan mukaan tässä vaiheessa Darcylle parhaat harjoitukset ovat set point, perussarja, tasaokseri lyhyellä etäisyydellä sekä taipuminen.

 

************

 

On ollut tosi mielenkiintoista tutustua hyppytekniikan maailmaan. Ja uskon että näistä harjoitteista on kyllä hyötyä, vaikkei kummankaan pojan tekniikassa mitään isompaa ongelmaa olekaan eikä rimoja lentele kisoissa tms. Peruskurssin teoriaosuudella Ulla kertoi laskeneensa, että keskimääräisesti harjoitteleva ja kisaava koira hyppää elämänsä aikana noin 32 000 (agility)hyppyä. Ei varmaankaan tarvitse olla ruudinkeksijä, että ymmärtää hyppytekniikan merkityksen tämän tiedon valossa. Jos nuo muutama kymmentuhatta hyppyä ovat kaikki vaikkapa vain vähän etupainoisia, voi vain kuvitella, minkälainen rasitus etupäälle siitä tulee vuosien saatossa. Onneksi ATT:lla muutkin ovat innostuneet aiheesta, ja oli puhetta, että Kaukosen Ulla voisi tulla meille jatkossa pari kertaa vuodessa vetämään kurssia ja tsekkaamaan koirakoiden edistystä. :)

************

Olin tänään katsomassa ykkösten kisoja ja tsemppaamassa kavereiden kisasuorituksia. Tahtoo päästä kisaamaan itsekin! Enää kuusi yötä kisoihin...Vöyri here we come! :) Bingleyn keinu alkaa olla melkein valmis...luulen että sitä pitää hioa vielä pääsiäisen kisojen jälkeenkin, mutta nyt se alkaa olla kuitenkin jo kisakunnossa. Vihdoin. :)  

Sekunnin kymmesosan tarkkuudella

Elämä rullaa eteenpäin, ja jos olisin taikauskoinen, koputtaisin puuhun kun koirat ovat ainakin toistaiseksi välttyneet täällä(kin) päin riehuvalta kennelyskältä ja itsekin olen pysynyt terveenä. :)

Mirvan ryhmätreenit ATT:lla on lähteneet kivasti käyntiin. Mikäs sen mukavampi tapa aloittaa viikko kuin treenata maanantaina puoleenyöhön ja olla koko loppuviikko töissä puolihorteisena univelasta! Oikeasti täytyy sanoa, että treenit ovat olleet niin antoisia, että ihan mielellään hilluu hallilla myöhään. Ja meitä ennen oleva alkeisryhmä ilmeisesti loppuu pian, joten päästään toivottavasti jatkossa aloittamaan jo vähän inhimillisempään aikaan. Viimeksi tehtiin mielenkiintoinen treeni, kun kellotettiin lyhyt radanpätkä, ajatuksena kokeilla erilaisia ohjauskuvioita erityisesti yhdelle esteelle. Mirva oli laskenut, että kohdan voi tehdä yhdeksällä eri tavalla - me ehdittiin kokeilla viittä tapaa (twisti, niisto, pakkovalssi, pyöritys ja japanilainen) kahdessa erässä ja nämä sitten kellotettiin. Kisatilanteessa olisin tehnyt siihen kohtaan niiston...toisaalta huomaan että olen vähän fiksoitunut siihen, kun olen jo ryhmässäkin saanut "niistäjän" maineen. ;) Darcyn nopein aika tuli kuitenkin juuri niistolla (8,08 s) ja hitain pyörityksellä (8,56 s). Darcy ei lähtenyt ollenkaan pyöritykseen ja tuntui itsellekin kovin kankealta Darcyn kanssa. Muut olivat sitten tältä väliltä. Yllätyin siitä, että twistikin toimi aika hyvin, kunhan vain sain oman rytmityksen kuntoon enkä ollut koiran tiellä. Bingley teki kaiken kaikkiaan noin puoli sekuntia parempia aikoja kuin Darcy...ja muuten nopeimman ajan koko ryhmästä, jossa on muun muassa pari nopeaa bortsua. ;) Bingleyn nopein aika tuli pyörityksellä (7,51 s) ja hitain pakkovalssilla (7,97 s). Tosin pyörityksessäkin oli tosi paljon eroa siinä, kuinka hyvin onnistuin..eli se ei ainakaan vielä ole mikään kovin varma ohjaus meille. Huomasin kyllä, että tosi paljon oli kiinni omasta ajoituksesta - sillä joko voitti tai menetti useita sekunnin kymmenesosia. Ja kun ohjaus ja sen ajoitus joko onnistuu tai epäonnistuu muutamassa kohdassa (kisa)radalla, on siinä sitten voitettu tai hävitty vähintään sekunti. Ja se on yllättävän paljon se! 

Tiistaina pojat pääsivät Piiran käsittelyyn. Bingley oli ensin vuorossa, ja se olikin aika jumissa koko poika etenkin etuosastaan. Lukkoja ei kuitenkaan onneksi ollut, viimeksihän sillä oli SI-nivel lukossa. Bingley on aina päässyt vuoroon ensin, koska Darcylla kestää orientoitua "uuteen" tilanteeseen. Ihmeteltiinkin molemmat Leenan kanssa, kun Darcy rentoutui tosi nopeasti - ihan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin! Mietittiinkin, voisiko kastraatiolla olla jo nyt näkyvissä tällaisia vaikutuksia. Leena meinasi, että ehkä se voi rauhoittaa, kun ei ole ylimääräisiä hormoneita häiritsemässä... ;) No, oli syy mikä tahansa, hienoahan se on. :) Darcyn arkuushan ei normaaliarjessa, treeneissä tai kisoissakaan tule ollenkaan esille, mutta tällaiset erikoiset tilanteet ja vieraat ihmiset saavat sen epävarmaksi. Aika näyttää, voiko leikkauksella oikeasti olla jotain vaikutusta luonteeseen myös tällä tavalla. :) Käsittelyssäkin Darcy oli tosi nätisti, ja melko hyvässä kunnossa vieläpä. Leikkaus ja siitä toipuminen ei onneksi olleet jättäneet mitään isompia jumeja.


Huomenna ja ylihuomenna tehdään taas hyppytekniikkaa oikein urakalla - ensin lauantaina Bingleyn ja sunnuntaina Darcyn kanssa. Tulossa siis antoisa viikonloppu!

Kuva: Sirpa Saari

Aina se on eteenpäin, kun nenällensä kaatuu.

...Purina Centerin vessaviisaudet jatkuvat...



Kuva: Sirpa Saari

Darcy on toipunut leikkauksesta hyvin, hän pissailee nykyään niiku tytöt. <3  Yleensähän koirat laitetaan kastraation jälkeen laihdutuskuurille, mutta herra Darcy oli huomaamatta päässyt niin laihaan kuntoon, että se määrättiin lihotuskuurille... Darcy kiittää!

Treenit aloitettiin pari viikkoa sitten varovasti ensin ilman rimoja. Kun Jenna oli käynyt hieromassa ja saanut leikkauksen jälkeisiä kireyksiä vähän poistettua, uskalsin aloittaa treenauksen myös rimojen kanssa. Ollaan kaaduttu nenällemme - ei kuitenkaan onneksi kirjaimellisesti vaan kuvaannollisesti. Darcy on ollut innosta soikeana, komentanut mua, mutta mä raukka en ole osannut ohjata sitä, vaikka toinen kuinka yrittäää komentaa vieressä räksyttämällä. Kun on treenannut enemmän tai vähemmän intensiivisesti pienen mustiaisen kanssa, on yllättävän vaikeaa löytää jälleen yhteistä rytmiä Darcyn kanssa. Ennakoin siis katastrofia tulevista kisoista.

Täytyykin myöntää, että tänään pohdin, onko pakko lähteä kisaamaan jos ei haluu. Mutta koska taloudellinen tilanne on mitä on, ei sitä noin vaan voi jättää maksettuja kisoja väliin. Ja hyvä etten jättänyt, koska Darcy päätti yllättää mut jälleen. Hän oli nimittäin oikein skarppina ensimmäisellä radalla ja tehtiin hieno nolla. :) Toisella radalla tapahtui taas tämä kuuluisa nenälleen kaatuminen (ihan itseään saa syyttää, niin kuin aina), mutta siitä suivaantuneena päätin, että kolmannella radalla Darcy on taas hanskassa. Niin se myös oli, vaikka hylly tulikin kun en lähtenyt ottamaan sarjaestettä uusiksi kiellon jälkeen. Joten kaiken kaikkiaan mieli jäi plussalle ja etenkin katastrofaaliseen ennakko-odotukseen verrattuna kisapäivä oli oikeinkin hyvä. :)



Kuva: Sirpa Saari





Kuva: Sirpa Saari

Bingleyn kanssa tahkotaan edelleen keinua. Mutta se on jo aika hyvällä mallilla ja uskon, että saadaan treenattua niin hyvä keinu kuin Bingleyn kanssa vain on mahdollista! Aletaan olla jo voiton puolella, ja realistisena tavoitteena pidän saada keinu kuntoon pääsiäiseksi, jolloin olisi seuraavat kisat tiedossa. :)

Bingley pääsi viime viikonloppuna myös Ulla Kaukosen pitämälle hyppytekniikkakurssille. Eihän meillä mitään isoja ongelmia ole ikinä ollut hyppäämisen kanssa, mutta ihan mielenkiinnosta halusin osallistua kurssille, kun ATT sellaisen järjesti. Ja oli tosi hyvä kurssi - suosittelen kyllä kaikille! Paljon opin uutta teoriatietoa hyppäämisestä, ja tietysti isoimpana antina palautetta oman koiran hyppäämisestä ja erilaisia hyppytekniikkaharjoitteita. Päällimmäisenä palautteena Bingleystä jäi mieleen se, että poika tarvitsee lisää voimaa, syviä lihaksia ja hallintaa takapäähän. Periaatteessa Bingley hyppää ihan hyvällä tekniikalla, osaa arvioida etäisyyksiä ja hypyn korkeuksia, mutta takapään voiman puute aiheuttaa etupainoisuutta, mikä tietysti rasittaa etupäätä. Bingley myös hyppää melko lyhyitä hyppyjä, mikä paranee myös kun takapäähän tulee lisää voimaa. Lisäksi Ulla sanoi, että pelkällä voiman lisäämisellä Bingley saa varmasti paljon vauhtia lisää. Eiköhän nämä syyt riitä motivoinniksi takapäätreeniin! Saatiinkin vinkkejä erilaisista harjoituksista, joita ollaan tehty. Herra pikkumusta osaa muun muassa jo peruuttaa oikein mallikkaasti. :)

Tässä linkit hyppyseminaarissa tehtyihin harjoitteisiin. Ullalle on kehittynyt ihan mieletön taito nähdä asioita nopeissa suorituksissa. Itsestä tuntuu lähinnä, kun katsoo suorituksia, että "se meni jo...". :D Mutta parasta antia videoissa onkin, kun Ulla selostaa suorituksista. Selostuksen kuulee silloin, kun Bingley ei huuda taustalla. ;)

 

Ensimmäinen harjoite: Set point

Toinen harjoite: Perussarja

Kolmas harjoite: Askeleen pidennys

Neljäs harjoite: Liikkuva hyppy

Viides harjoite: Alastulo + etäisyys

 

Parin viikon päästä on luvassa hyppytekniikan jatkokurssi. Sovittiin että voin tulla kurssille myös Darcyn kanssa, kun teen harjoitteita itsenäisesti molempien kanssa ennen jatkokurssia. Oon ihan innoissani!

 

Kuva: Sirpa Saari

Bee on aika makee

Aloitetaan tärkeimmästä. :) Darcy on toipunut leikkauksesta ihan tosi hyvin! Tikit poistettiin maanantaina, ja loppuviikosta Darcy on päässyt jo juoksemaan vapaana. Ilo onkin ollut ylimmillään sekä toipilaalla itsellään että toipilaan parhaalla kaverilla, Bingleyllä. ;) Ja täytyy sanoa, että onneksi päädyin leikkauttamaan nyt enkä esim. syksyllä. On ollut niin helppoa, kun haava on pysynyt puhtaana kun ulkona on lunta ja pakkasta. Voin vaan kuvitella kuinka stressaavaa olisi kurakelillä ja kuinka paljon herkemmin haava tulehtuisi silloin...

Bingley pääsi tänään kisaamaan kotikisoihin. Tajusin vasta kisoissa, että mehän ollaan Bingleyn kanssa kisattu viimeksi joulukuussa, joten reilun parin kuukauden kisatauko tuli nyt päätökseen. Meillähän on keinun uudelleen opettelu vielä kesken, joten kompromissina päätin ilmoittaa hyppärille ja toiselle agiradalle. En tiedä oliko sitten mun tuuria vai mitä, mutta tietysti kävi niin, että ilmoittamallani agiradalla oli keinu, mutta sillä toisella ei... Päästiin kuitenkin nollakoirakoksi viimeiselle radalle, joten saatiin kisata kaikki kolme kivaa rataa. :)

Ensimmäinen rata oli Leena Rantamäki-Lahtisen käsialaa. Hyppiksen alku oli hauskaa takaakiertoa toisen perään. Alku menikin hyvin, mutta itse hyydyin ihan täysin vähän puolenvälin jälkeen. Renkaan ja putken välissä mun jalat tuntui ihan betonilta, ja tuntui etten oikeasti pääse lähtemään minnekään. :o Meinasinkin sitten kivijalkojeni kanssa myöhästyä putken jälkeisestä persjätöstä, mutta just ja just siihen ehdin... Pitäis ehkä oikeasti kuntoilla? Tästä siis kuitenkin nolla sijoituksella 3/25. :)

Agiradoilla tuomarina toimi Mikkilän Sari. Tiesin jo ennen rataa että tästä tulee hyl. :D Alkurata meni taas ihan jees, mutta puomin jälkeen jätin yhden hypyn ohjaamatta, joten Bingley tuli ohi ja jatkettiin siitä sujuvasti. Hylly tuli jo siis ennen keinua, josta se tällä radalla olisi viimeistään tullut.

Ärsytti kun en ollut ilmoittanut meitä enää kolmannelle radalle. Etenkin kun sillä radalla ei ollut keinua. Päästiin kuitenkin tekemään rata nollakoirana. Rata oli niin kiva, että onneksi saatiin tämä mahdollisuus! Radan jälkeen ärsyttikin sitten vähän lisää, kun rata sujui melko sutjakkaasti ja täytimme tehtävämme nollakoirakkona. :D Ainahan sitä voisi pilkkua viilata, mutta tämä rata tuntui aika hyvin vastaavan meidän nykyistä taitotasoa. Vaikka tästä ei siis merkintää kisakirjaan tullutkaan, niin ainakin saatiin hyvää kisakokemusta ja vielä parempi fiilis lauantaille. :)

Hyvä fiilis saatiin myös viime Jaakon treeneissä. Ei siitä nyt sen enempää, mutta totesin Jaakollekin, että niillä kehuilla mä elän vuoden. Purina-areenan (lämpimässä!) vessassa on pitkä lista mietelauseita. Yksi niistä kuuluu jotenkin niin, että menestykseen ei ole avainta, vaan rappuset. On aika hienoa, että on valmentaja, joka huomaa ja kertoo, kun rappusissa on kiivetty seuraavalle askelmalle. :)

Nyt lähden koittamaan onneani, kuinka hyvin neljä hihnaa (ja niiden päässä olevat koirat) pysyvät ojennuksessa iltalenkillä. Bingleyn äiti ja serkku tulivat nimittäin pariksi yöksi hoitoon...tsekkaamaan Bingleyn poikamiesboxin. Ja kovasti Bingley on jo yrittänyt liehitellä serkkuaan. :D

Kisoja ja kastrointia

Viime lauantaina kisattiin pitkästä aikaa Darcyn kanssa. Bingleyllä on vielä keinun uudelleen opettelu kesken, joten sen kovana kohtalona oli katsoa (ja piipata) vierestä, kun Darcy pääsi kisaamaan. Tavoitteena olisi saada Bingleyn keinu kuntoon helmikuun ATT:n kisoihin...katsotaan toteutuuko tavoite. :) Saisi nämä pakkaset vähän hellittää, että pääsisi edes treenaamaan!

Perjantaina seura järjesti psyykkisen valmentautumisen luennon, ja Julia Kärnä ylitti odotukset luennon suhteen! Niinpä tästä inspiroituneena halusin kisoissa keskittyä tulosten sijaan enemmän hakemaan sitä oikeaa fiilistä. Parin kuukauden kisatauon jälkeen jännitys tuntui taas vatsassa ja polvissa. Niinpä ensimmäiselle radalle yritin rauhoittaa itseäni. Noh, onnistuin siinä vähän liiankin hyvin, nimittäin rata meni ihan kamalaksi löysäilyksi ja ohjaus oli ihan luokatonta. Ja huomasi, ettei Darcykaan mennyt yhtään normaalista. Ja miksi olisikaan mennyt, kun ohjaaja oli niin huono..? :D Totesin, että okei, tämä psyykkaustaktiikka ei ainakaan sovi meille. ;) Niinpä kahdelle seuraavalle radalle hain ennemminkin aggressiota, nipistelin itseäni ja psyykkasin itseäni tsemppi- ja aggressioasenteeseen. Ja tämä toimi! Molemmat radat oli oikeastaan tosi hyviä, lukuunottamatta pieniä lipsahduksia, joiden vuoksi toiselta radalta hyl (väärä este) ja toiselta 10 (pari kieltoa toiseksi viimeiseltä esteeltä). Tuloksista huolimatta olen tosi tyytyväinen muuten meidän menoon! Tuo oikean viretilan löytyminen kisoihin on vaan välillä tosi vaikeaa...etenkin kun se vire, jossa toimii parhaiten treeneissä ei enää toimikaan kisoissa. Siinäpä sitä onkin haastetta löytää se optimaalinen vire kisoihin, ilman että ohjaa tosi eri tavalla kuin treeneissä ja että se vaikuttaa koiran suoritukseen...

Kisojen jälkeen lähdettiin shelttilenkille Bingleyn sukulaisten ja vähän muidenkin kanssa. :) Tosin Bingley ei juurikaan sukulaisiaan huomannut, kun mukana oli ah-niin-ihana-Aava. Bingleyn Elämän Rakkaus. <3  Tässä muutama kuva, kiitos Sirpa jälleen kuvista!

"Olen ihan viaton!"

Tänään oli sitten Darcyn kastrointileikkaus. Olin aamun töissä (ja ihme kyllä pystyin keskittymään töiden tekemiseen), lounaan jälkeen lähdin kotiin ja metsälenkin jälkeen suunnattiin Darcyn kanssa Koira- ja Kissaklinikalle. Viimeksi kun Darcy rauhoitettiin lonkka- ym. kuviin, sille jouduttiin antamaan vähintään tupla-annos rauhoitusainetta ennen kuin se suostui laskemaan päänsä maahan. Toinen kun on niin valppaana varsinkin uusissa jännisssä paikoissa, ettei millään malttaisi rauhoittua... Tänään viime kertaisesta viisastuneena eläinlääkäri kokeili jotain toista rauhoitusainetta, joka kyllä toimikin paljon paremmin. Pystyin siis hyvin mielin jättämään Darcyn varsinaiseen nukutukseen ja leikkaukseen. Ja osaaviin käsiinhän se jäikin! Darcyllahan on ollut myös muutama ylimääräinen ripsi, ja vaikka ne eivät mitenkään oireilleet, niin pyysin eläinlääkäriä katsomaan samalla nukutuksella, jos olisi jotain poistettavaa. Eläinlääkäri poistikin molemmista yläluomista neljä ylimääräistä ripseä. Ihan hyvä että tuli nyt samalla poistettua etteivät ala myöhemminkään vaivata!

Leikkaus meni hyvin ja nyt toivutaan kotona. Bingley-parka oli ihan hämillään, kun päästiin kotiin. Tokkurainen Darcy näytti heti hammasta ja ilmoitti, että nyt ei tarvi tulla riekkumaan. Bingley kävi hätääntyneenä vuorotellen kyselemässä multa ja sitten taas kurkkaamassa Darcya kaukaa...ihan kummissaan raukka siitä, kun toinen vaan nukkuu tötterö päässä. 

<3 

Kun kysyin eläinlääkäriltä sohvalle ja sängylle hyppimisestä, hän totesi, että pitää rajoittaa mutta ensimmäisenä iltana ei varmaan edes halua hyppiä minnekään. No, äsken Darcy pääsi tolpilleen ja käppäili horjuvin askelin vähän. Ja ei aikaakaan kun se oli jo sängyllä tyytyväisen näköisenä. Huoh, taidan siirtyä patjalle nukkumaan joksikin aikaa ja pitää makkarin oven visusti suljettuna. Toivotaan että kaikesta huolimatta toipuminen sujuu hyvin ja että ollaan taas iskukunnossa kevään aksakauteen!

Tauolta palattu

Tauolta palaaminen on taas näyttänyt sen, kuinka paljon tykkään agilitysta - niin haastavaa kuin se onkin! Hyvä rata saa aikaan kuitenkin sellaisen tunteen ettei mitään rajaa. :) Keskiviikkona treenit meni molemmilla ihan tosi hyvin. Olin varautunut siihen, että ensimmäiset treenit tauon jälkeen menevät lähinnä hullutteluun, mutta molemmat yllättivät mut olemalla hyvin kuulolla ja tehden innolla töitä! Darcykin kääntyi ihan tosi pienesti, mikä ei ole ollenkaan itsestäänselvyys meille. Täytyy myöntää, että aloin jo miettiä, pitäisikö siirtää Darcyn kastrointi vasta myöhemmäksi, sen verran kivaa sen kanssa oli olla radalla..! ;)

Eilen oltiin Darcyn kanssa Jaakon treeneissä. Tiedän että mulla on vielä paaaaaljon opittavaa, mutta on silti kiva kuulla, että kehityn koko ajan ja etten ole ihan mahdoton tapaus... ;) Jaakko puhuu usein (eli joka kerta) mulle siitä tietystä mielentilasta radalla, "zen-tilasta", ja aina välillä pääsen siihen. Mulle on aika luonteenomaista alkaa jossain kohtaa sählätä ja erityisesti rytminvaihdokset on mulle vaikeita. Kun ensin mennään täysillä ja sitten rauhoitutaan esim. käännöksen ohjaukseen ja sitten taas kiihdytetään. Mulle nimittäin jää se tempo (sähläyksenä) helposti päälle. Ja olen jo moneen otteeseen todennut, että sähläys johtaa molempien koirien ohjauksessa vain kieltoihin ja kaiken kaikkiaan ei-sujuvaan-rataan, mutta "zenmäinen" ohjaus auttaa koiriakin tekemään täysillä...nopeasti ja varmasti, kyselemättä. On siis hienoa huomata, että välillä saadaan tosi hyviäkin pätkiä aikaiseksi. Tiedän nyt mitä fiilistä radalla haen, ja on hienoa, että on kouluttaja joka näkee ne pienetkin pätkät, jolloin se oikea "zen-fiilis" löytyy.

Enemmän zen-fiilistä radalle - olkoon se tämän vuoden oma tavoitteeni!

Darcy teki hienoa rataa treeneissä. Poispäinkäännökset on ihan sen juttu! :) Kotiläksyksi saatiin harjoitella irtoamista esteelle...ja se mulla onkin omassa treenilistassa. Jaakkokin totesi, että tuolla ohjauksella koiran pitäisi jo suorittaa este, mutta ohjausherkkä koira lähtee mun liikkeen mukaan niin kovin helposti. Shelttiä siis tuskin voi "ylikouluttaa" irtoamaan esteille... Lisää treeniä siis tähän!

Huomenna pojat pääsevät taas leikkimään Rela-pennun ja Minin kanssa. Darcy kertakaikkiaan  r a k a s t a a  pentuja! Se leikkisi hoivatätiä vaikka kuinka pitkään, jos saisi. <3   Sillä aikaa kun Darcy haluaa hoitaa pentua, Bingley haluaa hoidella jo aikuista Mini-neitiä. Huoh, urokset. :P  Koirasuhteiden hoidon lisäksi huomenna olisi tarkoitus treenailla vähän...Bingley ainakin pääsee aloittamaan keinutreenin!

Tauko ohi, katseet tulevaan

Hyvää joulua, uutta vuotta, loppiaista ja kaikkea mahdollista, mikä on jäänyt päivitysten puuttuessa toivottamatta! :)

Me ollaan taukoiltu reilu kuukausi eikä mitään mainitsemisen arvoista ole tapahtunut koirarintamalla...saatika sitten muillakaan rintamilla. :) Koirat jäivät joulun jälkeen vanhemmilleni hoitoon Pohjanmaalle, kun itse lähdin juhlimaan vuodenvaihdetta Turun kautta Hattulaan. Olipa orpo olo olla ilman koiria melkein kaksi viikkoa! Kotonakin oli niin tyhjää ja yksinäistä, että en siellä juurikaan käynyt kuin nukkumassa. Vaikka ihan kivaahan se on välillä voida lähteä suoraan töiden jälkeen esim. tapaamaan kavereita! En mä siltikään enää koirattomaan elämään vaihtaisi. Joka tapauksessa pojat olivat lomalla parhaassa mahdollisessa hoidossa, mulla taisi olla enemmän eroahdistusta kuin niillä. :D

Tänään loppuu talvitauko. Saas nähdä kuinka vallattomia treenikavereita mulla onkaan. Ja kuinka hukassa ohjaaja on vallattomien poikiensa kanssa. ;) Jaakon treeneihin ilmoitin kevääksi vain yhden koiran, joten vaihtelen treenikaveria treenistä toiseen. Ryhmässä käy myös vierailevia kouluttajia, ihan mielenkiintoista!  Maaliskuussa vaihdan myös treeniryhmää ATT:lla, uudeksi kouluttajaksi tulee Mirva Komulainen. Huippua, odotan jo maaliskuuta! Tulevalle vuodelle mulla on muutenkin paljon odotuksia ja toiveita, muun muassa...


Darcy

Viime vuoden tavoitteena Darcylla oli nousta kolmosiin ja saada ensimmäinen SERT. Tavoitteet täyttyivät!

Tämä vuosi aloitetaan vähän rauhallisemmissa merkeissä, kun Darcylle on varattu 3.2. aika kastrointiin. Darcya (sen enempää kuin Beetäkään) ei tulla käyttämään jalostukseen, ja ajatus leikkauttamisesta on muhinut mielessä ja nyt aika sille tuntui sopivalta. Motiivina taustalla myös vähän jo ajatukset tulevissa haaveissa..... ;) Vähän kuitenkin jännittää leikkaus ja erityisesti vaikuttaako se Darcyn luonteeseen. Paljon olen kuitenkin kuullut hyviä kokemuksia, joten yritän olla liikoja stressaamatta. Toivotaan siis että kaikki menee hyvin ja että Darcy toipuu kevääksi. Toisaalta on myös tosi kivaa saada keskittyä yhteen koiraan eli Bingleyn kanssa treenaamiseen hyvällä omalla tunnolla!

Tänä vuonna toivon, että Darcy...

• valioituu. Siltä puuttuu yksi SERT-A, jonka se saa vastaanottaa juhannuksen jälkeen. Eiköhän me se saada...?
• saa yhden hyppysertin. Me ei jostain syystä olla juurikaan onnistuttu hyppäreillä, joten tavoitteena yksi hyppyserti lienee sopivan haastava mutta ei kuitenkaan mahdoton. :)
• kisaa ensimmäistä kertaa arvokisoissa. SM-nollathan meillä onkin jo kasassa, mutta MM-karsintoihin tarvittava nollavoitto puuttuu. Pidän sen saavuttamista täysin mahdollisena, mutta en mitenkään itsestään selvänä. Kuulun siis siihen (melko laajaan?) joukkoon ohjaajia, jotka mielellään osallistuvat "isoihin kisoihin", vaikka tavoitteena ei ole varsinainen menestyminen tai joukkueeseen pääseminen. Osallistumisoikeus ja kisaaminen sinänsä ovat jo iso saavutus!
• kehittyy teknisesti. Tai ennemmin toivon että minä kehityn Darcyn ohjaamisessa. :) Erityisesti meidän pitäisi saada käännökset pienemmiksi ja nopeammiksi. Välillä saankin Darcyn kääntymään hyvin, mutta edelleen olen usein tosi myöhässä ennakoivassa ohjauksessa (tai siis eihän sitä enää silloin voi edes ennakoivaksi ohjaukseksi kutsua...) ja Darcy kaarrattaa isosti. Myös kepit pitää saada paremmiksi: nopeutta lisää, hakeutuminen kepeille varmemmaksi ja suoritusvarmuutta lisää.
• nollaprosentti nousee. Viime vuonna nollaprosentti oli 25 (kolmosissa 23,3). Tavoitteena olisi että vuoden 2012 lopussa se olisi 30. Toisaalta en halua alkaa vääntää nollia väkisin, vaan toivon itselleni rohkeutta kokeilla vaikeampiakin asioita (jos ne ovat treeneissäkin toimineet) ja ottaa riskejä, joten nollaprosentti ei sinänsä kerro kaikkea.
• ottaa revanssin Harri Huittisesta. Tämä oli vaan ihan pakko lisätä vuoden tavoitteisiin. :D Se joka ei vielä tiedä meidän ensimmäisestä erästä Harrin kanssa, voi lukea siitä tästä. Tämän kohtaamisen jälkeen olen osittain tietoisestikin vältellyt Darcyn ilmoittamista Harrin tuomaroimiin kisoihin. Mutta nyt tuntuu, että Darcy on saanut sen verran itseluottamusta ja intohimoa agilityradoilla, että revanssin aika alkaa koittaa. ;)

Bingley

Viime vuoden tavoitteena Bingleyllä oli nousta kolmosiin. Pidin vuosi sitten tavoitetta kaukaisena, koska emmehän olleet edes aloittaneet yhteistä kisataivalta silloin. Mutta niin vain tämäkin tavoite toteutui!

Tänä vuonna toivon, että Bingley...

• valioituu. No, tätä pidän itse asiassa melko epätodennäköisenä, koska AVA-kello lähti käyntiin 12.11.11, joten kiirettä pitää jos meinataan vielä reilussa kuukaudessa saada viimeinenkin serti, etenkin kun loppuvuosi on hiljaisempaa aikaa kisarintamalla joka tapauksessa. Mutta valioituminen kuulostaa jotenkin kivemmalta tavoitteelta kuin "toinen SERT-A", joten olkoot se meidän tavoite! :)
• saa yhden hyppysertin. Tähän samat höpinät kuin Darcyn kohdalla eli me ei jostain syystä olla juurikaan onnistuttu hyppäreillä, joten tavoitteena yksi hyppyserti lienee sopivan haastava mutta ei kuitenkaan mahdoton. :)
• kisaa ensimmäistä kertaa arvokisoissa. SM-nollia puuttuu vielä kolme ja MM-karsintanollistakin lisäksi se nollavoitto. Jälleen samat jutut kuin Darcynkin kohdalla. Sen lisäksi tarvitsen oikeasti uskoa Bingleyyn (ja itseeni)!
• kehittyy teknisesti. Jälleenhän se on hyvin pitkälti musta kiinni. Vuoden aloitamme opettelemalla keinun uudelleen. Bingleyhän oppi keinun vähän itsestään enkä koskaan oikein opettanut sille, mitä siltä odotetaan. Nyt meillä on ihan ok keinu, mutta aika hidas eikä kovin itsenäinen. Vuoden viimeisen Jaakon treenikerran käytimmekin siihen, että Jaakko antoi ohjeet, miten opetan keinun uudelleen. Hyvät ohjeet sainkin, nyt vain harjoittelemaan! Kuulemma ei pitäisi kauaa kestää, koska Bingley ei vaikuta mitenkään pelkäävän keinun liikettä tai ääntä, se ei vain tiedä mitä siltä toivotaan ja on tullut epävarmaksi. Toivon myös että tämän vuoden aikana saan opetettua muihinkin kontakteihin lisää vauhtia ja varmuutta, ja että oikeasti osaisin olla johdonmukainen niiden kanssa... Tavoitteena on myös vahvistaa Bingleyn estehakuisuutta ja irtoamista. Kaiken kaikkiaan toiveena on, että me parina kehittyisimme! Loppuvuodesta menimme koko ajan parempaan suuntaan, joten ainakin tauolle jäädessämme suunta oli oikea. :)
• nollaprosentti nousee. Viime vuonna Bingleyn nollaprosentti oli 17,9 (kolmosissa 13,3). Tavoitteeksi voisin asettaa 25 %. Ja jälleen sama juttu kuin Darcynkin kohdalla, eli en halua alkaa vääntää nollia väkisin, vaan ennemminkin saada suoritusvarmuutta, mutta samalla rohkeutta tehdä ratkaisuja sen mukaan, mikä on järkevää (ja nopeaa) eikä sen mukaan mikä on turvallista (ja mahdollisesti hidasta).
• pääsisi luonnetestiin. Olisi tosi mielenkiintoista nähdä, miten Bingley käyttäytyy luonnetestissä! Aavistuksia toki on, mutta mielenkiintoista olisi nähdä, miten hyvin koiransa tuntee... :) Jos ei tänä vuonna "ehditä" niin joskus tulevina vuosina kuitenkin aion mennä.

...ja nyt pakkaamaan kamat vuoden ensimmäisiin treeneihin. Tästä se taas lähtee! :)