26. tammikuuta 2014

Hyvät ja huonot uutiset


Vuoden ensimmäiset kisat takana.

Hyvät uutiset: treenattavat asiat eivät lopu.

Huonot uutiset: treenattavat asiat eivät lopu.


Minien ensimmäisellä radalla puomi oli toisena esteenä. Eikä meidän tarvinnut siitä eteenpäin kisatakaan, koska Bingley loikkasi (taas) puomin kontaktin törkeästi. Onneksi ihana Jänesniemen Elina (kontaktien kuningatar) oli paikalla ja sain loistoneuvot siihen, mitä me tehdään jatkossa. Puomiongelmahan meillä on nimenomaan kisoissa, koska olen päästänyt sen loikkimaan. Olen miettinyt, miten siihen olisi järkevää puuttua: palauttaa kontaktille, mennä koko kontakti uudestaan vai stopata loikkaamisen jälkeen ja kävellä maaliin. Elina oli sitä mieltä, että jälkimmäinen voisi toimia Bingleyllä parhaiten, joten loikan jälkeen Bingley istumaan, lyhyt paikallaolo, siitä vapautus ja pois radalta. Lisäksi Elina huomautti, että mä olen kyllä kisoissa ja treeneissäkin vapauttanut usein liikkeellä eli palaamme myös ihan perusharjoituksiin. Paljon liikehäiriötä ja lelujen heittämistä! Lisäksi Elina otti puheeksi mielenkiintoisen seikan. Treeneissä kontakteista yhtä paljon palkkaa kuin muistakin esteistä. Ei siis niinkään palkkaa yksittäisestä puomin suorituksesta vaan kokonaisuudesta. Eli kun koira tietää mitä siltä halutaan (osaa jo asian), täytyy siltä treeneissä vaatia sitä ilman, että palkka odottaa jokaisen suorituksen jälkeen. Koska ei se kisoissakaan odota kuin vasta maalissa. Elina oli sitä mieltä, että mieluummin treeneissä palkka esim. yhden hypyn tai muun esteen jälkeen kuin suoraan kontaktilta. Lisäksi treeneissä satunnaisesti sekä kisamaisia nopeita vapautuksia että kontakteille kunnolla pysäyttämistä ja liikkumista itse taakse ja juosten ohi kerran, pari tai useamminkin. Samoin kisoissa, jos on virhe alla, kannattaa reilusti pitää kontaktilla ja tehdä omalla liikkeellä häiriötä. Tärkeitä perusasioita, joita tarvitsin Elinan jälleen muistuttamaan.

Toisella radalla päästiin heti harjoituksen ytimeen. Hyvä, rohkea (joskaan ei täysin virheetön, onneksi) rata takana ja puomi toiseksi viimeisenä esteenä. Komea loikka jälleen (taisi kyllä osua kontaktipinnalle), istutus, vapautus ja maaliin. Totesin että harjoituksia on syytä jatkaa omatoimisesti ennen kuin menemme loikkimaan taas kisoihin, ja huokaisin helpotuksesta, että viimeinen rata on hyppyrata. Tai huokaisin kunnes takaraivoon iski rimapelko. Siis pelko siitä, että Bingley räiskii ihan satavarmasti jokaikisen riman. Kuuden vuoden yliopistokoulutus ja yli kolmen vuoden työkokemus psykologian parissa eivät näköjään vielä ole auttaneet oman pään hallinnassa. Tässä pelossa muutin suunnitelman lennosta, en uskaltanut mennä kahden esteen taakse vastaanottamaan (koska ihan satavarmastihan se eka rima olisi lentänyt...), vaan lähdin melko läheltä ensimmäistä estettä, mikä avasi Bingleylle näkymän suoraan putkeen (jonne siis ei pitänyt siinä vaiheessa rataa mennä) ja sujahti sinne ennen kuin ehdin kissaa (saatika koiraa) sanoa. No, sen ylimääräisen putken jälkeen ei yksikään rima tippunut. Tietenkään.

Opetus numero 1: Älä pelkää.
Opetus numero 2: Älä muuta suunnitelmaa.
(Opetus numero 3: Opeta kontaktit.)

Näillä päässee aika pitkälle?


Jottei päivästä jäisi pahamieli, täytyy jokaisella olla oma pieni terapiakoira. Darcy teki jälleen tehtävänsä, hienon nollatuloksen samaisella radalla etenemällä 4,68 m/s (sij. 4/33). Toisella radalla menikin sitten kaikki mönkään mikä vain voi. Darcyn kanssa kun homma lähtee lapasesta, ei sitä niin vain parsitakaan kasaan enää saman radan aikana. ;) Kolmannella radalla nollaa pukkasi kolmanneksi viimeiselle esteelle saakka. Keinu yleisöä päin (lähellä aitaa) oli pienelle herralle kuitenkin liikaa, ja se päätti hypätä pois ettei vahingossa lennä jonkun pelottavan katsojan syliin. Ihan aiheellinen pelko toki (vai mitä Darcy?), jota en osannut etukäteen mitenkään ennakoida.


Sellainen kisapäivä siis. Yksi nolla kuudesta radasta, on kai sekin jotain. Jostain masokistisesta syystä silti tuli olo, että kisaamaan pitäisi taas pian päästä. Se ei kuitenkaan liene mahdollista. Kohta elämä pyörii toivottavasti pikkupalleroiden ympärillä, joten kisaaminen jäänee vähäiseksi ennen huhtikuuta. Onneksi, koska kuten jo alussa totesin, treenattavaa riittää.





Tuleva äitikoira voi hyvin. Hän auttelee kovasti kotitöissä, kuten hyvän kotiäidin kuuluukin. Odotan että esipesun lisäksi se oppii myös laittamaan tiskit koneeseen, pesemään pyykit ja imuroimaan.


Hmm. Yksin kuvaamisessa on haasteensa.

18. tammikuuta 2014

Downshifting, vaan ei enää kauaa


Olemme pitäneet pitkän tauon. Se on tehnyt hyvää meille kaikille. Loppuvuodesta treenasimme kokonaisuudessaan hyvin vähän ja tauolle jäimme jo ennen joulukuun puoltaväliä. Lizzy tietysti on taukoillut juoksujen alkamisesta lähtien ja jos kaikki menee hyvin loppuun saakka, jatkuu lomailu pitkälle kevääseen. :) Lizzy alkaakin jo hieman rauhoittua tulevaan äitiyteen, mutta pojat - etenkin Darcy - alkavat hyppiä seinille ja ovat sitä mieltä, että laiskottelu saisi jo riittää. Vihdoin kun omakin treeni-into alkaisi taas herätä, piti tietysti tulla kovat pakkaset. Kivaa että vesisateiden jälkeen tuli vihdoin talvi ja hieman lunta, mutta pakkasta voisi olla noin kymmenen asti vähemmän, kiitos.

Yksissä Jaakon treeneissä olemme kuitenkin Bingleyn kanssa jo ehtineet viime viikolla käydä. Teimme historiaa: pääsimme Jaakon radan ensimmäisellä yrittämällä nollana läpi! Ei se nyt mitenkään täydellinen kaikilta osin ollut, mutta nolla kuitenkin. Jaakon sanoin rata oli tosi hyvä, mutta hän haluaa tehdä musta täydellisen. Onnea vaan yritykseen... ;) Mun suurin haaste on edelleen, että Jaakon sanoin vaahtoan niin lähelle esteitä, että on koko ajan veitsenterällä ehdinkö ohjauksiin. Sen seurauksena tulee niitä kuuluisia pieniä virheitä...ja rimoja Bingleyn kanssa. Pitäisi oppia antamaan vähän enemmän tilaa, niin olisi menokin huomattavasti hallitumpaa. No, siksi sitä nyt taas ollaan Jaakolla, intoa täynnä!


Odottavan aika on pitkä. Sillä aikaa voi vaikka syödä luuta.






Bingley ja sen hölmöt kuvailmeet osa 4738.














7. tammikuuta 2014

Elämää on.


Lizzy on ollut, jos mahdollista, entistäkin ahneempi ja omistushaluisempi luitaan kohtaan. Sillä ei juurikaan ole ollut oireita tai merkkejä tiineydestä. Paitsi eilen se oksensi ensimmäisen kerran aamulla. Niinpä olin täynnä jännitystä mennessämme tänään ultraan.

Hyvältähän siellä näytti, eläinlääkärin arvio oli neljä tai viisi sikiötä. :) 

Sitten vain toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun saakka ja jännitetään mitä sieltä syntyy! Huh, elämä ei käy nykyään tylsäksi kun koko ajan pitää jännittää. ;)

         Lizzy vastasyntyneenä. :) Kuva: Kaisa Vanhatalo


3. tammikuuta 2014

Sano se tilastoin


Joku perverssi (?) puoli minussa rakastaa tilastoja.

No, tässähän niitä, agilitynumeroita vuodelta 2013. (Suluissa vastaavat luvut vuodelta 2012.)


Bingley

  • Startit: 32 kpl (57)
  • Nollat:
    • Yhteensä: 25 % - 8 kpl (23 %)
    • ...joista nollavoittoja 62,5 % - 5
    • Nollista agiradoilta: 37,5 % - 3 (77 %) 
    • ...ja hyppiksiltä: 62,5 % - 5 (23 %)
 Vuoden ainut tuplanolla tuli hyvään paikkaan. Sillä voitettiin piirimestaruus-kultaa. 
  • Hyllyt:
    • 34 % - 11 (47 %)
  • Muut tulokset:
    • 41 % - 13 kpl (30%)
  • Nopeus:
    • Keskiarvo kaikilta nollaradoilta: 4,34 m/s (4,30)
    • Agiradat: 4,26 m/s (4,23)
    • Hyppikset: 4,41 m/s (4,54)  

Viime vuonna siis kisattiin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Suoritusvarmuutta yritetään parantaa, treeneissä meno tuntuukin jo vaivattomammalta ja pitkiäkin ratoja saadaan puhtaana läpi. Seuraava askel on saada varmuus siirrettyä myös kisaradoille, siinä riittää haastetta ensi vuoteen.

Talvella TopTeamissa juttelin Vapun kanssa suoritusvarmuudesta ja siitä, miten kisaradoilla "aina tapahtuu jotain pientä". Koska en osannut vastata Vapun kysymykseen, mitä "pientä", aloin keväästä alkaen kirjata ylös kaikki virheet. Ja jottei kenellekään jäisi väärää kuvaa, tapaan yleensä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota niihin hyvin sujuneisiin kohtiin, joten tämä virheanalyysi sallittakoon. ;) 

Seuraavassa siis Bingleyn virheet huhtikuusta alkaen esiintymisjärjestyksessä:

11 - Rima (sis. yhden hajoavan renkaan)
9 - Väärä este
8 - Kepit
5 - Kielto
5 - Puomin alastulo
4 - A:n alastulo
2 - Esteen ohitus ja korjaamatta jättäminen
1 - Palautus puomille

Tämä oli opettavainen yhteenveto. Yllätyin siitä, että rimat on yksittäisistä virheistä yleisin! Rimojen lentäminen tapahtuu yleensä ryppäissä eli saman radan aikana saattaa tippua pari kolme. Se liittyy yleensä liian korkeaan vireeseen yhdistettynä siihen, että joko olen Bingleyn tiellä tai sille tulee kiire mun perään. Uskon että kyseessä on ennemminkin ohjaus- kuin hyppytekniikkaongelma. Toki eihän hyppytekniikkatreeni varmastikaan pahaa sekään tekisi taas pitkästä aikaa. Jokin aika sitten kisoissa käytiin hyvä keskustelu aiheesta Jaakon kanssa. Luojan lykky, että pääsemme Jaakon treeneihin taas tammikuusta lähtien. Keppien ja etenkin A:n kanssa on tapahtunut loistavaa edistymistä. Juoksu-A:n kanssa tuli alkuun virheitä, mutta syksystä lähtien osumatarkkuus on ollut yli 90 % eli täysin kohtuullisen tyydyttävä. Sen sijaan puomi...huoh, se tarvitsee paljon (kisa-)treeniä.



Darcy

  • Startteja: 29 kpl (46)
  • Nollat:
    • Yhteensä: 41 % - 12 kpl (28 %)
    • ...joista agiradoilta: 50 % - 6 (54 %) 
    • ...ja hyppiksiltä: 50 % - 6 (46 %)
  • Hyllyt:
    • 31 % - 9 kpl (39 %)
  • Muut tulokset:
    • 28 % - 8 kpl (33 %)
  • Nopeus:
    • Keskiarvo kaikilta nollaradoilta: 4,18 m/s (4,13)
    • Agiradat: 4,13 m/s (4,04)
    • Hyppikset: 4,25 m/s (4,25)

Myös Darcyn kanssa kisattiin rutkasti vähemmän. Darcysta on myös tullut mun terapiakoira, sen kanssa on niin rentoa mennä ilman mitään paineita (ei sillä että Bingleyn kanssa olisin mitenkään superpaineissani, mutta myönnettäköön, että sen kanssa myös oma kilpailuvietti nousee ihan eri tasolle kuin Darcyn kanssa). Terapiakoiran nollaprosentti on noussut ilahduttavasti yli 40 prosenttiin. :)

Listasin myös Darcyn virheitä keväästä lähtien:

8 - Kielto
6 - Väärä este
4 - Karkaaminen väärälle esteelle
4 - Kepit
3 - Rima (1 perusrima, 1 okseri, 1 pituus)
2 - Esteen ohitus ja korjaamatta jättäminen
1 - Puomin alastulo

Ihan on herra Darcy tunnistettavissa. Kieltojen lisäksi se on viime aikoina kunnostautunut täysin erityyppisten virheiden taituroinnissa eli karkaamisessa ylimääräisille hypyille. Eikä siinä auta hienot tanssikuviot tai huudot, kun Darcy vetää korvat luimuun ja lähtee irtoamaan. :D  


Lizzy 

Lizzy-rakas ei vielä ole ehtinyt kerryttää tilastoja. Paitsi on se muutamat epikset ehtinyt kisata ja kahmia nollavoittoja. Toivotaan että ensi vuoden lopuksi sekin saa oman osansa prosenteista ja numeroista. ;)