Downshifting, vaan ei enää kauaa

Olemme pitäneet pitkän tauon. Se on tehnyt hyvää meille kaikille. Loppuvuodesta treenasimme kokonaisuudessaan hyvin vähän ja tauolle jäimme jo ennen joulukuun puoltaväliä. Lizzy tietysti on taukoillut juoksujen alkamisesta lähtien ja jos kaikki menee hyvin loppuun saakka, jatkuu lomailu pitkälle kevääseen. :) Lizzy alkaakin jo hieman rauhoittua tulevaan äitiyteen, mutta pojat - etenkin Darcy - alkavat hyppiä seinille ja ovat sitä mieltä, että laiskottelu saisi jo riittää. Vihdoin kun omakin treeni-into alkaisi taas herätä, piti tietysti tulla kovat pakkaset. Kivaa että vesisateiden jälkeen tuli vihdoin talvi ja hieman lunta, mutta pakkasta voisi olla noin kymmenen asti vähemmän, kiitos.

Yksissä Jaakon treeneissä olemme kuitenkin Bingleyn kanssa jo ehtineet viime viikolla käydä. Teimme historiaa: pääsimme Jaakon radan ensimmäisellä yrittämällä nollana läpi! Ei se nyt mitenkään täydellinen kaikilta osin ollut, mutta nolla kuitenkin. Jaakon sanoin rata oli tosi hyvä, mutta hän haluaa tehdä musta täydellisen. Onnea vaan yritykseen... ;) Mun suurin haaste on edelleen, että Jaakon sanoin vaahtoan niin lähelle esteitä, että on koko ajan veitsenterällä ehdinkö ohjauksiin. Sen seurauksena tulee niitä kuuluisia pieniä virheitä...ja rimoja Bingleyn kanssa. Pitäisi oppia antamaan vähän enemmän tilaa, niin olisi menokin huomattavasti hallitumpaa. No, siksi sitä nyt taas ollaan Jaakolla, intoa täynnä! :) Toivotaan että pakkaset hellittäisivät sen verran, että ehtisimme kerran tai pari vielä hallille ennen ensi viikonlopun kisoja. Jos ja toivottavasti kun pentuja syntyy, kisaamme todennäköisesti vain hyvin vähän jos ollenkaan alkukevään aikana, joten halusin ilmoittautua tammikuun kotikisoihin, lähes suoraan tauolta. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. :P 

Odottavan aika on pitkä. Sillä aikaa voi vaikka syödä luuta.

Tänään kävin pyörähtämässä Turun näyttelyssä. Omia koiria ei ollut mukana, mutta oli mukavaa kerrankin ehtiä seuramaan arvostelua ja rupatella tuttujen kanssa. Liikutuksen kyynelkin tuli silmäkulmaan, kun Stella ja Sonia sijoittuivat PN-kehässä. Onnea vielä!

Aivan ihanaa on myös, että päivä alkaa pidentyä. Ei enää kauaa, niin työpäivän jälkeen pääsee jälleen metsään! :) Näyttelypäivän jälkeen emme ihan ehtineet auringonpaisteeseen, mutta tässä kuitenkin muutama enemmän tai vähemmän hämärä talvinen kuva. 

Bingley ja sen hölmöt kuvailmeet osa 4738.