19. kesäkuuta 2013

Kesän isot kisat, osa 1


Tänä vuonna emme osallistuneet joukkuekisaan, mutta menin Kirkkonummelle jo lauantaina katsomaan joukkueratoja ja jännittämään kavereiden suorituksia ja fiilistelemään hienoja ratoja. Tosin ehkä hieman jäi hampaankoloon, ettei päästy itse kisaamaan...toivottavasti ensi vuonna taas!
 
Olin vetänyt melko klassiset jännitysoireet (sydämentykytystä, tärinää, ripulia, you name it) lukiessani yksilökisojen lähtölistoja ensimmäisen kerran. Sen mukaan mun olisi pitänyt olla samaan aikaan radalla Darcyn kanssa ja tutustumassa Bingleyn rataan. Onneksi Bingley siirrettiin seuraavaan rataantutustumisryhmään. Nurjana puolena kuitenkin se, että jouduin lähtemään molempien kanssa toisena. Kiireen lisäksi kuumuus ja se, etten ollut ehtinyt syödä kunnon aamupalaa puhumattakaan kahvin juonnista, tekivät sen, ettei olo ollut terävin mahdollinen. Onneksi seurakaveri Hanna löi ja ravisteli mua (omasta pyynnöstäni) ennen Bingleyn rataantutustumista.
 
Ja nyt kun tosiurheilijamaiseen tyyliin olen luetellut kootut selitykset, voin paljastaa, ettei kisat menneet meidän osalta ihan nappiin. ;) Joskin sitä kuuluisaa hyvääkin löytyi molempien poikien radoilta, eivätkä nollat olleet paljosta kiinni.
 
Darcyn rata oli Anne Saviojan suunnittelema, eikä ollenkaan Darcylle ihanteellinen profiili. Radalla ei vauhti päässyt kasvamaan oikein missään kohtaa. Darcy taas on vahvimmillaan radoilla, jotka ovat sujuvia ja joissa kerätty vauhti säilyy. Ja tällä radalla kun vauhti ei oikein päässyt ollenkaan huippuunsa, tuntui meno melko tahmealta. Muuten kuitenkin suoritimme rataa tasaisen tarkasti, mutta niiston jälkeen hukkasin Darcyn hetkeksi selkäni taakse ja siitä Darcy oli ehtinyt pujahtaa keppien toiseen väliin. Tulokseksi siis kielto ja yliaikaa.
 
Darcyn jäähdyttelyn jälkeen menin seuraamaan hetkeksi minien hyppyrataa, jossa oli muutamia haastavia kohtia, mutta joka vaikutti kuitenkin ihan mentävältä. Oikeastaan rataprofiili oli mielestäni oikein mukava ja sopivan haastava. Radalla ei voinut jäädä varmistelemaan, piti luottaa ja mennä. Ja siihen meidän suorituksemme taisi kosahtaakin. Huomaan että kisoissa jään helposti hieman varmistelemaan, en uskalla päästää täysiä ja luottaa koiran radanlukuun. Olin siis hieman myöhässä takaakiertopersjätössä - seisoa törötin laskeutumispaikassa kun Bingley lähti ponnistamaan, joten peiliin saan katsoa, kun Bingley tiputti riman. Niin typerä virhe. Peli oli menetetty, ja ehkä vähän luovutin ohjauksessa, kun Bingley vielä sujahti väärään päähän putkea eli tulokseksi hyl. Bingleyn suorituksen jälkeen lähdettiin Tiinan kanssa hotellille syömään vielä aamupalaa ja nollaamaan päänuppi. Sen jälkeen finaaleja oli hienoa fiilistellä, edes minien aikainen kaatosade ei (kovin paljon) haitannut. :)
 
Aika huippua kuitenkin päästä vielä tänä kesänä osallistumaan toisiin isoihin kisoihin Bingleyn kanssa. Karsintoihin heinäkuussa. On niissä arvokisoissa kuitenkin omanlaisensa tunnelma. :)
 
 
 
Darcy ja Bingley ovat osanneet ilmeisen taitavasti vältellä kameroita SM-kisoissa, koska ainakaan vielä en ole löytänyt yhtään kuvaa niistä. Eikä videoitakaan valitettavasti ole. Joten tässä muutamia kesäisiä kuvia parin viikon takaa.
 
 
Lizzy 14 kk

 
Tänä kesänä Darcysta on kuoriutunut oikea vesipeto. Aikaisemmin se on vain kahlannut,
mutta nyt ensimmäistä kertaa on oma-aloitteisesti uskaltautut myös uimaan. Ja sehän onkin hauskaa! :)

Todistetusti myös Lizzy osaa uida, vaikkei sitä kovin nautinnolla teekään... ;)

Kansa vaatii lisää keppejä!


 
 
 
 
 

3. kesäkuuta 2013

Rangat hoidossa


Nopea päivitys ennen kuin unohtuu... (blogi = muistikirja ;) ) Tänään koirat pääsivät hoidettaviksi osteopaatti Jarna Uusitalon taitaviin käsiin. Tosin töissä nauroin, että huonosti nukutun viime yön jälkeen mäkin olisin tarvinnut oman hoidon jumissa olleelle selälleni.
 
Bingley sai aloittaa. Jumeja oli pitkin rankaa, etenkin oikealla puolella. Isoin probleema kuitenkin niskassa, jossa yksi nikama oli päässyt ihan vinoon. (Huomaattehan myös lähes ammattilaistasoisen sanastoni.) Hoidon myötä liikkuvuutta kuitenkin onneksi saatiin ja ranka päästä varpaisiin suoraksi! :)
 
Lizzy on aina niin kauniisti hoidettavana, hän on supersuloinen. Bingley kun on vähän hätäinen ja sitä mieltä, että hän voisi mielummin ottaa vaikka maha-hieronnan tai pusutella. ;) Lizzyllähän oli tammikuussa isompi SI-nivelen lukko oikealla puolella lannerangassa. Uudelleen kävimme hoidossa helmikuussa, koska minun silmääni Lizzy edelleen seisoi ja liikkui huonosti. Silloin oli jumi toisella puolella. Nyt Lizzy on kyllä liikkunut paljon paremmin eikä enää aseta jalkojaan ihan mahan alle seistessään, vaikka ehkä herkästi asettuukin vähän "ahtaasti". Sen sijaan olen huomannut puolieroa takajalkojen käytössä. Olemme tehneet jonkin verran erilaisia syvien lihasten harjoituksia, ja niissä huomaa, että oikean puolen käyttö on heikompaa. Jonkin verran puolieroa oli huomattavissa jo heti hoidon alun tarkastelussa, ja oikean puolen lanneranka olikin melko jumissa. Ranka saatiin kuitenkin auki. :) Jatkossa teemme harjoituksia pikkaisen enemmän oikealle puolelle, jotta puolieroa saadaan tasoittumaan.
 
Darcy oli viimeisenä valmis käsittelyyn, kunhan oli taas saanut orientoitua rauhassa. ;) Ja Darcy oli tällä kertaa kaikista parhaimmassa kunnossa. Jotain pienen pientä löytyi erityisesti rinnan kohdalta, muttei mitään suurta. Sama juttu taisi muuten olla myös viimeksi, kun kaikki olivat hoidettavina: Darcy oli parhaimmassa kunnossa silloinkin. Hyvä Darcy. :)


PS. SM-ilmot lähti tänään! :) Jännää.

1. kesäkuuta 2013

Nostalgiaa ja viimeistelyä Salossa


Päivän ehkä tärkein oppitunti:

Vaikka älypuhelimesi olisi kuinka fiksu tahansa, et voi luottaa siihen sään ennustamisessa.
 
Olin mielestäni kiitettävästi valmistautunut, kun aamulla lähdin Salon kisoihin auto täynnä oleellisia varusteita: gore tex -ulkoilupuhu, gore tex -kengät, villasukat, vaihtovaatteet, sateenvarjo... Älypuhelimeni mukaan ei olisi ollut kovin fiksua pakata mukaan toppia, aurinkorasvaa tai shortseja. Uskoin sitä. Koko matkan Saloon satoi enemmän tai vähemmän ja auton mittari näytti ulkolämpötilaksi noin 18 astetta. Ajattelin olleeni fiksu, kunnes Salossa vastoin kaikkia ennusteita oli kesä täydessä terässään ja aurinko paistoi koko päivän. Ja minä tuskailin mustissa vaatteissani. Ironistahan tässä lisäksi on, että eilen ostin aurinkorasvaa ja tänään poltin rintakehäni.
 
Edes helteessä tuskastelu ei kuitenkaan estänyt muistelemasta vuoden takaisia Salon kisoja. Sama aika, sama paikka, ihan eri olosuhteet. Sadekuuroja, kylmä, huonot radat...mutta ehkä päällimmäisenä kuitenkin mielessä oma pieni pentu. Lizzy oli kotiutunut viikkoa ennen kisoja (eli tasan vuosi ja viikko sitten!), ja Salon kisat olivat hänen ensimmäiset kisansa. Kuinka söpöä! Hän oli superreipas ja ihana. Ja on sitä edelleen! Uskomatonta, että Lizzy on jo vuoden ollut osa meidän pientä laumaa. Se aina vaan sulattaa sydämeni suloisuudellaan.
 
Tosin pienenä sivuhuomautuksena mainittakoon, että kyllä putkiaivopoikien kanssa harrastaminen sitten vaan on leppoisaa puuhaa. Juoksujen jälkeen ehdin jo pelätä Lizzyn veltostuneen iäksi, mutta onnekseni tällä viikolla on ollut nähtävissä terävöitymistä niin arjessa, metsälenkeillä kuin treenikentälläkin. Kevään viimeisissä Elinan treeneissä Lizzy meni ihan superhienoa rataa ja sai kehuja...harmi kun ei tullut videolle!
 
Nostalgian huumassa katselin vuosi sitten kisoissa otettuja kuvia. Pakko laittaa niitä tännekin. ;)
 
Kuvat: Sirpa Saari


 
 




 
 
 
Sitten varsinaisiin kisauutisiin. En ole koskaan ollut Salon kisojen alustan suuri fani (ja silti osallistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin ko. karkeloihin...) ja helle saa minut heikoksi, mutta siitä huolimatta tsemppi pysyi hyvänä kolmella radalla neljästä. Ei paha! Pikkanen poskille läimiminen ennen rataa näyttää tekevän tehtävänsä.
 
Jos kysytään, mitkä ohjauskuvioista on meidän heikoimmat lenkit tällä hetkellä, vastaisin että whisky-leikkaus ja saksalainen, koska oma ajoitus on sen kanssa liian usein pielessä. Mutta yksilöidymmin lisäisin, että Bingleylle välistävedot ja Darcylle päällejuoksut tuottavat toisinaan harmaita hiuksia. Aika hauskaa, että tämän päivän radoissa tarjoiltiin molemmille pojille yksilöityä treeniä. Miten Räsäsen Minna saattoikaan tietää...? ;)
 
Bingleyn ensimmäinen rata oli ihan hyvä. Pientä hiomista ja haparointia joissain kohti, joo. Ja välistävetoihinkin tuli, mikä ei ole aina ollut ihan itsestäänselvyys! Paras aikakin sillä oli. Mutta hemmetin (anteeksi semi-ruma sana) A oli jälleen kerran kisoissa huono. :( Tilannehan on se, ettei se kertaakaan ole kisoissa tehnyt vielä hyvää A:ta se jälkeen kun ollaan aloitettu juoksu-A-projekti. Tällä hetkellä fiilis on, että palaan takaisin pysäytyksiin...luovutan. Katsotaan nyt... Mutta luultavasti palauttelen pysäytystä mieliin vielä ennen SM-kisoja. Eikös nyt tässä vaiheessa kisavuotta olekin oikein oivallinen aika tehdä muutoksia...?
 
Iloitsin siitä, että seuraava rata oli hyppis; ei ainakaan voi kontakteihin kaatua tämä rata. Ja vallan hauska putkihyppis olikin! :) Sinne mentiin pitämään hauskaa...ja teimme pitkästä aikaa hyppäri-nollan, joka riitti voittoon ja siten saimme toisen hyppysertin. Eipä ole turhan usein Bingleyn kanssa hyppynollilla juhlittu, joten tämä oli mitä mainioin viimeinen startti ennen SM-kisoja. :)
 
 
 
 
 
Minien hyppyrata oli niin hauska, että oikein harmitti kun sitä lähdettiin muuttamaan medeille. Ihan hauska se niillekin oli, putkia sai mennä kieli poskella (tai kieli keskellä suuta ohjaajan ollessa kyseessä). Darcy teki oikein kivan nollan, mukana kisassa sen verran upeita koiria, että sijoituksemme oli 6/24. Darcyn toisella radalla oma keskittyminen herpaantui...kai siinä kohtaa voi jo aurinkoakin syyttää? ;) Ensin putkelta kielto ja sitten yhden hypyn ohitse, josta kielto. A:n otti juuri ja juuri...hidastettuna näytti siltä, että takajalat osui. Ensimmäisen kerran taitaa kisoissa Darcy tulla kahdella laukalla A:n alastulon.
 
 
 
 
Olen huomannut, että erityisesti kisoissa mun omat juoksulinjat aika usein kusee...pettää...heittää. Huomaan kompuroivani ihan esteessä kiinni tai muuten vaan jossain ihan muualla, missä olen suunnitellut olevani. Ja sen huomaa ah-niin-paljastavan-selvästi myös videoilta. Se on selkeästi alue, johon täytyy kiinnittää huomiota enemmän. Tämän päivän kisoista jäi kaikista puutteistaankin huolimatta ihan hyvä fiilis...nämä oli sitten viimeiset kisat ennen SM-kisoja. Siellä nähdään, parhaamme tehdään ja hauskaa pidetään. :)