Tänään lähdin jo klo 12 töistä, hain koirat kotoa ja lähdettiin suoraan fyssarille. Voisin kyllä helposti tottua tällaisiin puolikkaisiin päiviin... ;) Ekana käsittelyvuoroon pääsi Bingley. Darcylla kun kestää aina hetki lämmetä uusiin ympäristöihin ja ihmisiin, joten ajattelin, että parempi ottaa Bingley ekaksi. Ja se olikin Darcyn kannalta hyvä ratkaisu. :) Bingley taas olisi halunnut tehdä jotain, mitä tahansa, paitsi maata paikoillaan...ja ilmaisi tämän Suuren Vääryyden ja Tylsyyden vetämällä vähän väliä keuhkot täyteen ilmaa ja huokailemalla hitaasti ja äänekkäästi. :D Ei siinä voinut kuin nauraen todeta, että näin tylsäähän tää on...
Sitten itse asiaan. Bingleyllä on ollut sellainen "ongelma", että seisoessa sen takajalat on ihan vinksin vonksin, lähinnä vasen takajalka jää aina tosi taakse ja on nilkasta ulospäin kiertynyt. Esimerkiksi näyttelyissä olen joutunut melkein aina esittämään Bingleyn kyykyssä mm. sen takia, että saan vaivihkaa siirrettyä tuomarin puoleisen (=vasemman) jalan oikeaan asentoon. Tässä pari jalkanäytettä näyttelytreeneistä Sirpa Saaren ottamina:
Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
Tänään saatiin sitten vähän selitystä sille, miksi tämän vasemman takajalan kanssa on ollut ongelmia. Piira totesi heti alkuun, että toinen puoli on ihan eri korkeudella kuin toinen. Johtuu varmaan siitä, kun pentuna Bingley loukkasi toisen puolensa ja sen seurauksena on jotenkin kompensoinut taittamalla vielä nilkkaansakin seisoessaan. No, onneksi hoidot auttoi, ja heti käsittelyn jälkeen Bingley seisoi paremmassa asennossa eikä toinen puoli enää ollut toista korkeammalla. Aika ihmeitä se Piira saa aikaan tunnissa... :) Ohjeeksi saatiin harjoitella oikeanlaista seisomista ja takajalkojen vahvistamista hitaasti ravaamalla erilaisilla maastoilla. Agilityn kanssa edetään myös tosi hitaasti sen takia, kun Bingleyn takajalat ja kintereet on vielä niin kesken kehityksen. Mutta se oli tarkoituskin, hiljaa hyvä tulee. :)
Darcyn kanssa oltiin viimeksi fyssarilla maaliskuussa ja silloin pojan paikat oli aika jumissa. Tällä kerralla tilanne olikin onneksi paljon parempi. Darcyllahan on selässä ylimääräinen nikama, joka aiheuttaa vähän jäykkyyttä takapäähän, mutta siitä ei eläinlääkärin eikä Piiran mukaan ole mitään haittaa harrastamiselle tai elämiselle ylipäänsä. Ohjeeksi me saatiin takapään hallittavuuden/liikkuvuuden treenaamista..mm. erilaisilla kivillä ja muilla alustoilla istumista, peruuttamista..
Ilmeisesti fysioterapiassa käynti on aika rasittavaa, kun on ollut aika hiljaista väkeä kotona. Piti oikein käyttää harvinainen rauhallisuus hyväkseen ja tehdä molemmille mani- ja pedikyyrit viikonlopun näyttelyitä varten... ;)