31. toukokuuta 2010

Fyssaria

Tänään lähdin jo klo 12 töistä, hain koirat kotoa ja lähdettiin suoraan fyssarille. Voisin kyllä helposti tottua tällaisiin puolikkaisiin päiviin... ;) Ekana käsittelyvuoroon pääsi Bingley. Darcylla kun kestää aina hetki lämmetä uusiin ympäristöihin ja ihmisiin, joten ajattelin, että parempi ottaa Bingley ekaksi. Ja se olikin Darcyn kannalta hyvä ratkaisu. :) Bingley taas olisi halunnut tehdä jotain, mitä tahansa, paitsi maata paikoillaan...ja ilmaisi tämän Suuren Vääryyden ja Tylsyyden vetämällä vähän väliä keuhkot täyteen ilmaa ja huokailemalla hitaasti ja äänekkäästi. :D Ei siinä voinut kuin nauraen todeta, että näin tylsäähän tää on...

Sitten itse asiaan. Bingleyllä on ollut sellainen "ongelma", että seisoessa sen takajalat on ihan vinksin vonksin, lähinnä vasen takajalka jää aina tosi taakse ja on nilkasta ulospäin kiertynyt. Esimerkiksi näyttelyissä olen joutunut melkein aina esittämään Bingleyn kyykyssä mm. sen takia, että saan vaivihkaa siirrettyä tuomarin puoleisen (=vasemman) jalan oikeaan asentoon. Tässä pari jalkanäytettä näyttelytreeneistä Sirpa Saaren ottamina:

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari


Tänään saatiin sitten vähän selitystä sille, miksi tämän vasemman takajalan kanssa on ollut ongelmia. Piira totesi heti alkuun, että toinen puoli on ihan eri korkeudella kuin toinen. Johtuu varmaan siitä, kun pentuna Bingley loukkasi toisen puolensa ja sen seurauksena on jotenkin kompensoinut taittamalla vielä nilkkaansakin seisoessaan. No, onneksi hoidot auttoi, ja heti käsittelyn jälkeen Bingley seisoi paremmassa asennossa eikä toinen puoli enää ollut toista korkeammalla. Aika ihmeitä se Piira saa aikaan tunnissa... :) Ohjeeksi saatiin harjoitella oikeanlaista seisomista ja takajalkojen vahvistamista hitaasti ravaamalla erilaisilla maastoilla. Agilityn kanssa edetään myös tosi hitaasti sen takia, kun Bingleyn takajalat ja kintereet on vielä niin kesken kehityksen. Mutta se oli tarkoituskin, hiljaa hyvä tulee. :)

Darcyn kanssa oltiin viimeksi fyssarilla maaliskuussa ja silloin pojan paikat oli aika jumissa. Tällä kerralla tilanne olikin onneksi paljon parempi. Darcyllahan on selässä ylimääräinen nikama, joka aiheuttaa vähän jäykkyyttä takapäähän, mutta siitä ei eläinlääkärin eikä Piiran mukaan ole mitään haittaa harrastamiselle tai elämiselle ylipäänsä. Ohjeeksi me saatiin takapään hallittavuuden/liikkuvuuden treenaamista..mm. erilaisilla kivillä ja muilla alustoilla istumista, peruuttamista..

Ilmeisesti fysioterapiassa käynti on aika rasittavaa, kun on ollut aika hiljaista väkeä kotona. Piti oikein käyttää harvinainen rauhallisuus hyväkseen ja tehdä molemmille mani- ja pedikyyrit viikonlopun näyttelyitä varten... ;)

26. toukokuuta 2010

Herra Ego aloitti agilityn ja muita mietteitä

...Mutta sitä ennen vähän Darcyn maanantain treeneistä, joissa opin, että huppu päässä ei kannata treenata. :o Satoi siis kaatamalla ja ohjasin koko ajan ihan väärään suuntaan, kun en käännöksissä nähnyt huppuni sivuilta, minne olis pitänyt mennä...ja Darcyhan kiltisti totteli ja olo oli sitten aika surkuhupaisa..."oho, eiku tonne"... Radat meni kummasti paremmin kun otin hupun pois päästä... ;) Hupun lisäksi haastetta meille toi tällä kertaa aika yllättäen rengas. Radalla oli Darcylle uusi rengas, joka oli aika paljon pienempi kuin edelliset, joilla ollaan treenattu. Niinpä ekalla radalla, jossa rengas oli, tuli monen monta virhettä, kun Darcy hyppeli kaikkialta muualta kuin sieltä mistä olisi pitänyt. Ekan radan kommellusten jälkeen käytiin vieressä olevalla tyhjällä radalla vähän muistuttelemassa mieleen rengasta yksittäisenä esteenä, ja se auttoikin niin, että tokalla radalla ei enää tullut virheitä sillä vaikeammallakaan renkaalla. :) Tosi hyvä oli kyllä päästä kokeilemaan vähän erilaistakin rengasta, mihin on tottunut. Muutenkin tottuminen monenlaisiin esteisiin on aina plussaa.

Yksi angsti, joka mulla on myös nyt viime aikoina noussut, on kontaktien opetus. Koko ajan kuulee ja näkee, kun ihmiset opettaa ne niin eri tavalla ja sitten kun vielä törmää ihmisiin, jotka on tosi ehdottomia omissa näkemyksissään...no, kokemattoma itselle tulee väkisinkin mieleen, että ollaanko me nyt ihan tuhoon tuomittuja kontaktien kanssa kun oon opettanut ne sillä tavalla, miten alkeiskurssilla ohjeistettiin. Eli namikipon avulla 2 on 2 off tms.. Tähän asti toiminut ihan hyvin, Darcy tekee esteen nopeasti, mutta kuitenkin pysähtyy kontaktille namikipon ääreen. En tosin tiedä, mikä tilanne on sitten, kun jätän kipon pois... Joka tapauksessa mietin, olisko mun sitten pitänyt opettaa jollain toisella tavalla (pelkkä alusta, naksuttimella..?), vaikka enhän mä siinä opetusvaiheessa edes voinut tietää mistään muusta. Ja kun on vasta eka oma koira koulutuksen alla, niin ei ole edes omaa kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Blaah. No, oppia ikä kaikki. Niin kai tässäkin asiassa.

Siitä päästäänkin vihdoin Bingleyyn. Siitä oppimisesta nimittäin - jännityksellä odotan tätä prosessia, kun aloitan toisen koiran kanssa aksaamisen. Eilen meillä alkoi siis agilityn alkeiskurssi. Kun astuttiin ulos autosta, nousi Been häntä magneetin tavoin kohti taivasta. Siinä hän sitten tepasteli häntä töttöröllä ja kaula pitkällä maailman valloittajan elkein tulevien treenikavereiden edessä. Hih, hassu ego-koira. <3 No, onneksi tähän rehentelyyn ei kuulu mitää vihamielisyyttä, lähinnä se vaikuttaa innokkaalta pullistelulta uusien tuttavuuksien edessä. Nyt sitten vaan toivon kovasti, että Bingley ei keksisi ottaa tätä häntä taivaissa -lähestymistapaa näyttelykehiin.. :/ Muuten on kyllä ihanaa katsoa, kuinka innolla Bingley tekee kaikkea yhdessä mun kanssa. Ja saatiin kehuja kouluttajalta: taitava koira kun osaa samaan aikaan syödä namupalaa ja haukkua. Niinpä. ;D Muutenkin Bingley ansaitsisi jonkun papukaija-merkin (tai vaihtoehtoisesti sitruunapannan..) monipuolisesta äänenkäytöstään: Kun revitään lelua, öristään; kun tehdään jotain muuta kivaa, haukutaan ja kun ei tehdä mitään, piipataan.

Tämä eka kerta meni lähinnä pohjustavien asioiden harjoitteluun: leikki (= kontakti + hauskan pito), haltuunotto ja eteen lähetys. Lopuksi otettiin perushyppyä eteen lähetyksellä vähän aikaa ja siinä olikin treenit sillä kertaa. Näitä kaikkia me ollaan tosin treenattu pikkasen jo aiemmin, joten mitään uutta ei sinänsä tullut. Ensi kerralla sitten taas uudet kujeet. :)

21. toukokuuta 2010

Näyttelytreeniä...

...joskin mä olen vakavasti kallistumassa sen puolelle, että meidän ei Bingleyn kanssa kannata treenata näyttelyitä. 8) Treeneissä nimittäin aina tulee sellainen olo, että tämä koko näyttelytouhu on meidän osalta täysi fiasko. Tälläkin kertaa shelttikerhon näyttelytreeneissä Bingleyä kiinnosti aivan muut asiat...pääasiassa ihana Aava-neiti, jota olisi pitänyt päästä liehittelemään vähän väliä. Niinpä ei seisomisesta tai mistään muustakaan meinannut tulla yhtään mitään. Pöydälläkin piti vaan kuikuilla muualle.. Ja oudointa tässä on se, että muissa treeneissä Bingley kyllä jaksaa keskittyä muhun ja tekemiseen! Ehkä näyttelytreeneissä ei sen mielestä tehdä mitään mielekästä, joten se päättää keskittyä kaikkeen muuhun. Joten ei treenejä meille, paitsi ehkä huvin ja urheilun vuoksi. Siitä huolimatta kuitenkin, että näyttelytreenit ei meillä yleensä mene yhtään niin kuin pitäis, niin Bingley on ainakin toistaiseksi aina ollut ihan tosi kivasti "oikeassa" kehässä. Sen kanssa on aina ollut kiva olla kehässä. :) Ehkä se jotenkin vaistoaa, että täällä ei sovi pelleillä vaan posettaa. No, en valita, hienoa että menee just näin päin, eikä niin että treeneissä kaikki sujuu loistavasti ja kehässä ei... 

Bingley myös mitattiin taas. Ja säkäkorkeus oli siinä 35 pinnassa.. Hassua, kun halusin mielummin vähän liian ison kuin liian pienen sheltin, mutta nyt en muuta toivo kuin että Bingley mahtuisi ton 35 alle. ;)  (No, okei, rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että on mulla oikeesti aika monta muutakin toivetta...) Vaikka ei se kyllä tällä hetkellä kovin todennäköiseltä näytä, kun massaa pojalla ei ole vielä yhtään ja nytkin se on ihan siinä 35 cm:n paikkeilla tai pari milliä yli. No, eipä siihen korkeuteen voi millään vaikuttaa, joten niillä sit mennään mitä annetaan.

Kiitos taas Sirpalle, joka ikuisti tunnelmia kamerallaan.. :)

Kuva: Sirpa Saari
Bee mittakepin alla..


Kuva: Sirpa Saari
Bingley 9,5 kk

Kuva: Sirpa Saari
"Ja nyt loppu tää poseeraaminen...
mä harjottelen nyt jotain ihan muita taitoja..."
Aava-neiti kasan alimmaisena ja pennut temmeltää vieressä. ;)

18. toukokuuta 2010

Kehästä kentälle

Viikonlopun näytelmäputken jälkeen Darcy pääsi maanantaina taas "kehään", jossa se viihtyy. Tai viihdyn minäkin, ei siinä mitään. :) Sen jälkeen kun päätin, että jään tänne Turkuun ainakin syksyyn saakka etsimään töitä, pääsin melkein saman tien aloittamaan ATT:lla mölliryhmässä. Aloitin viime maanantaina, eli eilen oli meidän toka kerta. Ja täytyy ilokseni todeta, että me ei oltu läheskään huonoimpia... ;D Viime viikolla ihan ekan radan jälkeen kouluttaja totes, että harvoin näin hyviä koirakoita aloittaa mölliryhmässä. *Pullistelee vaatimattomasti rintaansa.* :) Hah, jotenkin noloa edes kirjoittaa kehuja, mutta oli joka tapauksessa kiva kuulla tuollaista kommenttia..vaikka huomaan kyllä, että on meilläkin selvästi hyvät ja huonot päivät. Välillä Darcy menee kuin unelma (tai onkohan kyse ennemminkin siitä, että mä satun ohjaamaan sitä edes sinne päin..) ja välillä taas tuntuu, että kaikki tökkii. No, mutta se lienee lajin luonne..?

Mölliryhmässä mentiin sitten kuitenkin taas yksi vaikeusaste ylöspäin. Aiemmin ollaan menty vajaan 10 esteen sarjoja, ja nyt tuolla mennään reilun 10 esteen sarjoja ja viimeinen on yleensä pidempikin. Eilen olin taas ihan yllättynyt, kuinka hyvin meidän yhteistyö toimi. Tiedän, että Darcy ei (vielä ainakaan) irtoa kovin hyvin, mutta kuitenkin mun mielestä siinäkin on tapahtunut vähän kehitystä. Enää se ei jää samalla tavalla tuijottamaan mua, vaan irtoaa paremmin...kunhan vaan muistan antaa käskytyksen ajoissa. Yks juttu multa ei kyllä ollenkaan onnistu. Nimittäin kaiken kiireen keskellä mä unohdan esteiden nimet ihan tyystin! :o Sit mä siellä huutelen, että ööö, tonne... No, onneksi Darcy kyllä yleensä ymmärtää yskän ja osaa mennä oikealle esteelle mun muistikatkoksista huolimatta. Mistä puheen ollen, kun aloittelin agilityä Darcyn kanssa vähän vajaa vuosi sitten, mä olin ihan varma, että en tuu ikinä oppimaan ratojen järjestystä. Että siihen kaatuu meidän eteneminen agissa. Muistan nimittäin kun joskus pienenä (noh, ehkä jotain 12 veenä) harrastin agilityä meidän silloisen Speedy-partiksen kanssa, enkä silloin millään oppinut niitä ratoja. No, okei, olin silloin myös huomattavasti ujompi ja paineen alla menin monesti aika lukkoon, mikä on onneksi helpottanut iän ja kokemuksen myötä. Tai ehkä mulla vaan oli lapsuuden aikainen muistihäiriö (mikä näköjään ei vielä ihan täysin ole hävinnyt, kun kerran unohtelen esteiden nimet vähän väliä..). 8) Niin tai näin, oon mielestäni ansainnut papukaija-merkin, koska ainakin toistaiseksi olen lähes tulkoon melkein aina muistanut radat oikein. Saa sitten nähdä, miten käy joskus tulevaisuudessa kisoissa...

Nyt musta on kuitenkin tulossa himoagilitaaja. Vielä muutaman viikon ajan me käydään Darcyn kanssa kaksi kertaa viikossa treenaamassa (toiselle kurssille menin varmuuden vuoksi, kun en tiennyt olenko kesällä Turussa tai saanko edes pienryhmäpaikkaa ATT:lta) ja tasan viikon päästä meillä alkaa Bingleyn kanssa alkeiskurssi. Kolme kertaa viikossa treeneissä lienee ihan kohtuullinen määrä.. Jännää kyllä ajatella, että vasta vähän aikaa sitten oltiin Darcyn kanssa aloittelijoita ja nyt pian aloitan Bingleyn kanssa ihan alusta taas. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja...

17. toukokuuta 2010

Aurinkoa ja näytelmiä

Kesän ensimmäiset punoitukset on nyt saatu iholle. Samoin viikonloppu toi meille neljä punasävyistä nauhaa, ihan kiva saldo siis kaiken kaikkiaan. Kaikki sai osansa punaisesta väristä. :)

Bingleyn kehäkäytös alkaa olla tosi kivalla mallilla. Se jaksoi molemmissa näyttelyissä keskittyä hienosti ja olla komea poika. Sen kanssa on ilo olla kehässä. :)  Ja nyt tuntuu,  että itsenikään ei enää tarvitse jännittää niin paljon kehää, kun tiedän miten Bee käyttäytyy ja miten mun sitä kannattaa esittää. Ihana poika. <3 Mynämäellä tuomari tykkäs siitä enemmän: antoi ERIn ja sijoitti yhdeksän junnu-uroksen joukosta neljänneksi. Raumalla tuomari antoi EH:n, mutta ei enää sijoittanut yhdeksän kanssakilpailijan joukosta. Tyytyväinen olen kuitenkin. Ja ykkösruusuke on nyt ansaittu. :) Tässä vielä Bingleyn arvostelut:

Mynämäki: Jackie Stubbs, Irlanti
10 months old tricolour dog. Pleasing head. With good eyes, ears and expression. Good bite. Good angulations in both front and back. Well balanced young dog. Moved well.
JUN ERI 4

Rauma: Frank Kane, Iso-Britannia
10 months of good size and breedtype, needs to fill out in body. Needs little more reangulations, refined head that could be stronger in foreface. Good eyes. He needs to fill generally, when he gets some substance he will be a nice dog. 
JUN EH




Kuvat: Sirpa Saari


Darcy on viimeksi ollut kehässä helmikuussa Tampereella, jossa se totaalisesti säikähti tuomaria, eikä pystynyt raukkapieni enää rauhoittua kehässä. Nyt ollaan yritetty treenata ja jännityksellä odotin, millä tavalla nyt menee. No, paljon paremmin viime kertaan verrattuna, mutta edelleen Darcy arastelee tuomareita. Tuntuu että se oikein vaistoaa, koska sitä katsotaan, ja silloin se menee jotenkin lukkoon. Mutta sitten kun kukaan ei katso siihen päin, se posettaa hienosti.. Sama on ollut nähtävissä treeneissä ja sama toistui taas kehässä. No, ei se ehkä kuitenkaan pahimmasta päästä tuolla kehässä ollut..ja toisaalta mua lohduttaa kovasti tietää, että toi ei todellakaan ole sen luonteessa ainut puoli.  Onneksi sen arkuus ei mitenkään tule esille meidän arjessa tai muissa harrastuksissa, vaan se on oma iloinen itsensä. Lopputulema siis kuitenkin näyttelyitä ajatellen: treeni on selvästi auttanut, mutta ei kehässä olo (tai ehkä lähinnä vieraiden ihmisten käsittely) edelleenkään sen mielestä kivaa ole. Molemmissa näyttelyissä tuomarit antoivat EH:n ja sijoittivat viiden avo-uroksen joukosta neljänneksi. Ei siis ihan vikoja kuitenkaan oltu. ;) Tässä vielä Darcyn arvostelut:

Mynämäki: Jackie Stubbs, Irlanti 
Young male. Good eyes, good ears. Correct bite. Would like a bit more feel of ???. Good reach of neck. With good angulations in shoulders and rear. Needs to settle on movement, as front erratic (= epätasaisesti). Also needs to gain confidence.
AVO EH 4

Rauma: Frank Kane, Iso-Britannia
Of good proportions, needs little more bone and fill out in the body. Earset and ears could be better. Good reangulations and tail length. Correct for size. Needs more confidence.
AVO EH 4


 Kuva: Sirpa Saari


Seuraavat näytelmät onkin sitten Jämsässä, jossa Bee on kehässä kahtena päivänä ja Darcy yhtenä. Sen jälkeen luulen, että pidetään vähän taukoa näytelmistä. Bingley tarvitsee aikaa kasvaa ja kehittyä, joten luulen että Jämsän jälkeen mennään tänä vuonna vielä elokuussa Raisioon ja Lokakuussa Seinäjoelle. Sitten katsotaan tuoko uusi vuosi uusia kujeita näyttelyrintamalla.. Darcyn kanssa taas pidetään vähän piempi tauko Jämsän ryhmiksen jälkeen..ehkä taas joskus mennään kokeilemaan, mutta taidetaan tästä lähin keskittyä enemmän agilityyn. Siinä Darcyn ei onneksi tarvi arastella yhtään. <3

14. toukokuuta 2010

Agilityä takapihalla :)

Mun piti tulla keskiviikkona Vaasaan työhaastatteluun ja Ilmajoella tarjolla olleeseen työpaikkaan tutustumaan, mutta pitkän ja hartaan harkinnan jälkeen päätin kieltäytyä niistä ja antaa Turulle mahdollisuus. :) Haen siis toistaiseksi töitä Turun alueelta ja jos ei syksylläkään tärppää, niin vasta sitten lähden kalaan kauemmas..vaikka tänne Vaasan rannikolle.. Mutta olin siis ottanut jo vapaaksi ke-pe, joten päätin tulla Pohjanmaalle maalaustalkoisiin. :) Mähän tein tänne 6 estettä talvella ja nyt sitten maalasin ne pariin kertaan. Ja naapuruston hianoimmat tulikin! :D Tänään sitten vähän testailin niitä ja toimiviksi totesin. Darcyn kanssa tehtiin sellaista kuviota, jonka kanssa oli viime treeneissä vähän vaikeutta..eli kahden suorassa linjassa olevan hypyn jälkeen kolmas hyppy oli linjaan nähden poikittain eli koira ei näe hyppyä suorasta kulmasta..siitä sitten sylkkärin (?) kanssa toiseen suuntaan parille esteelle. Joo, sori mä oon tosi huono selittämään näitä kuvioita sanallisesti.. Joka tapauksessa edellisissä treeneissä Darcy jäi räksyttämään mun jalkoihin sinne poikittaiselle esteelle mentäessä, kun ei vissiin oikein tajunnut minne mä sen haluan menevän.. Tänään takapihatreeneissä tuntuu, että se alkoi hahmottaa sitä vinoa estettä. Ja irtoskin ihan hyvin.. Vanhempien takapiha on toki huomattavasti pienempi kuin ATT:n halli ja näin ollen esteiden välit ei voi olla kovin pitkiä, mikä tietysti hidastaa vauhtia ja siten helpottaa ohjausta yms. Mutta hyvää harjoitusta kuitenkin. Tämän sarjan lisäksi tehtiin vähän takaakierto-harjoituksia parilla esteellä.

Yritin ottaa pari kuvaakin, mutta ei niistä kovin onnistuneita tullut..joku toinen kerta uusiksi.. Tässä kuitenkin pari näytille.



Bingleykin pääsi koittamaan pikkasen..se oli silmä kovana katsellut Darcyn ja mun menoa olohuoneen ikkunasta, joten äkkiä se tajus mistä on kyse. :) Mentiin muutama kerta yhtä ja kahta estettä namikipon kanssa: kippo odottamaan esteen/esteiden taakse ja siitä lähetys. Hienosti meni, vaikka siinä kuumuudessa Been keskittymiskyky kyllä lopahti aika pian.. Mutta ne toistot mitä otettiin, meni kyllä hienolla vauhdilla. :) Tästä on hyvä jatkaa reilun viikon päästä alkavalla alkeiskurssilla...

Sitten..sain kuin sainkin ne kauan odotetut kepit. Olin siis tilannut netistä kepit ja vähän muuta sälää ja keppitilaus jäi roikkumaan kolmeksi kuukaudeksi...no, olin jo kuluttaja-asiamieheen yhteydessä ja kävi ilmi, että en ole ainut, joka on ongelmissa ko. yrityksen kanssa. Ehdottivat jo rikosilmoituksen tekemistä, mutta ennen kuin sain mitään aikaiseksi, tulikin yhtäkkiä tieto sähköpostiin, että jälkitilaus on lähetetty. Hienoa, vaikkakin yrityksen maine on minun (ja monen muun) silmissä auttamattomasti tahraantunut. Päästiin siis kuitenkin tekemään myös keppitreeniä. :) Darcy osaa kepit jo tosi kivasti, lähinnä ollaan aiemmin menty kaarien kanssa. Ainut ongelma on, että meno on aika hidasta. Ja koska Darcylla on muuten aina sata lasissa kentällä, niin tiedän että kunnon draivi olisi mahdollista saada myös keppeihin. Niinpä päätin aloittaa vinokeppiharjoitukset, jospa siten saatais vähän vauhtia suoritukseen. Ja hyvin on lähtenyt käyntiin. Vauhti on ollut huomattavasti parempi jo nyt, vaikka siis olenkin antanut keppien olla vielä aika vinossa. Hitaasti hyvä tulee...tai pitäisikö sanoa hitaasti nopea tulee. ;) Myös Bingley pääsi koittamaan keppejä. Ja voi vitsi kuinka nopeesti se tajus mitä siltä halusin! :) Sekin juoksee vinokepit jo todella tyylikkäästi. :)


Viikonloppuna olis sitten Mynämäellä ja Raumalla näytelmät. Saa nähdä miten mun pojat jaksaa esiintyä kehässä...

3. toukokuuta 2010

Shelttilenkkiä ja näyttelytreeniä

Vappu oli ja meni, sunnuntaina pojatkin pääsivät ilottelemaan parinkymmenen kaverin kanssa shelttilenkillä. :) Kivaa oli taas sekä koirilla että itsellänikin. Oon nauranut Bingleyä kun se aina ihastuu pikkutyttöihin (vaikka pikkupoikahan se itekkin vielä on), tuolla lenkilläkin ilo oli ylimmillään suloisen Maya-pennun kanssa. <3  Tässä vielä pari kaverikuvaa Sirpa Saaren ottamana..

                                Kuvat: Sirpa Saari


Tänään sitten pitkästä aikaa otin itseäni niskasta kiinni ja tehtiin vähän näyttelytreeniä molempien kanssa. Kotipuitteissa: eka seisottamista keittiön pöydällä ja sitten ulos ravaamaan ja seisomaan. Vaasan näyttelyssä Bee otti liikkeessä vähän turhankin innokkaasti kontaktia muhun, joten nyt laitettiin kaksi namikippoa suoralle viivalle kauas toisistaan ja mentiin sitä väliä. Jos vauhti meinas mennä liian kovaksi niin stop samantien eli kipolle pääsi vain nätisti ravaamalla nokka eteenpäin suunnattuna. Ja toimihan se, toivotaan että vähän yleistyis kipottomaan kehäänkin nämä opit... ;) Pitää muistaa treenailla vielä ennen Rauman ja Myniksen näyttelyitä. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen kun molemmat menevät kuin unelma näin häiriöttömässä ympäristössä..että voin sitten kehässä todistella, että kyl nää kotona oikeesti menee ihan hienosti.. :D

Näyttelytreenien jälkeen pitikin sitten laittaa seuraavat näyttelyilmot menemään. Tällä kertaa Suomimatkailua Jämsään luvassa, kiitos Pia mukaan houkuttelusta. Bingley pääsee kehään molempina päivinä ja Darcy jälkimmäisenä ryhmänäyttelypäivänä = kompromissi, kun en osannut päättää ilmoitanko sitä vai en. ;) Mutta nyt jäädään vaan odottelemaan vajaan parin viikon päästä olevia lähinäyttelyitä...