27. maaliskuuta 2011

Eka kerta...

...Bingleyn kanssa virallisissa kisoissa on nyt onnellisesti ohi! Ja fiilis aivan mahtava! Tahtoo lisää, pian! :D

Nollia ei vielä tällä kerralla herunut, mutta paljon hyviä pätkiä sen sijaan kylläkin. Huomasin lisäksi, että jännitin paljon vähemmmän Bingleyn kanssa kuin Darcyn. Ehkä osasyy siihen on, että kokemus karttuu ja jännitys vähenee sen myötä, mutta luulenpa että suurin syy rennompaan menoon Bingleyn kanssa on kuitenkin se, että mä luotan siihen, ettei se paineistu. Ja niin se nytkin teki niin kuin treenessä, ei häiriintynyt melusta, tuomarista tai mistään muustakaan. <3  Toki tiedostan, että paineistuvan koiran (kuten Darcyn)  kanssa pitäisi itse olla sitäkin rauhallisempi, mutta sepä on helpommin sanottu kuin tehty...

Sitten niihin ratoihin. Eka rata meni oikeastaan tosi hienosti, yhtä pientä hassua virhettä lukuunottamatta. Renkaalle tultiin pitkähkön suoran jälkeen ja edellisenä esteenä oli pussi. Mä olin vähän takana siinä vaiheessa ja pussista tultuaan Bingley kääntyi pikaisesti kyselemään ohjeita, ja koska mun liike varmaan veti jo putkelle päin, niin Bingley tuli renkaan välistä. :/ Hassua sinänsä, koska renkaan suorittaminen ei oo koskaan ollut ongelma meille. No, kerta se ensimmäinenkin. Ja toivottavasti myös viimeinen. ;) Tulokseksi radalta siis vitonen. Erityisen tyytyväinen tällä radalla oon keppeihin, jotka meni superhienosti!!! :)) Tässä vielä video. Seurakaverini kuvasi ekaa kertaa mun kameralla, joten valitettavasti zoomit meni paikoin vähän sekaisin eikä videolta näe esim. keppejä eikä renkaan ekaa suoritusta. Kiitos silti kuvaajalle. :)


Toinen rata alkoi sekin hyvin. Keinu tosin oli lähes lentokeinu... Keinulle tultiin lujaa vauhtia putkelta, mutta onneksi Bingley sai jarrutettua sen verran ettei ihan lentokeinua tullut. Erityisen tyytyväinen oon siihen, että pitkilläkin suorilla Bingley irtoaa suhteellisen kivasti eikä käänny joka välissä kyselemään. Kepeille viennin sen sijaan tekisin toisella tavalla jos saisin tehdä nyt radan uusiksi. Rataantutustumisessa päätin etten lähde valssailemaan tms. ennen keppejä, mutta olisi sittenkin pitänyt valssata tai tehdä persjättö ennen muuria, jolloin kepeille tulo olisi (ehkä) ollut helpompi, tai ainakin keppien jälkeinen eteneminen olisi mennyt sujuvammin. Nyt Bingley aloitti keppien 2. välistä, korjauksen jälkeen kylläkin meni hienosti oikein loppuun saakka. Keppien jälkeen takuttiin, en saanut sitä millään lähetettyä esteelle ja sitten tulikin hylkäys, kun Bingley (aivan mun ohjaukseni mukaisesti...) meni väärään päähän putkea. Tuloksena siis hyl.


Kolmas rata piti olla helppo. :D Kahdessa ensimmäisessä oli ykkösten radoiksi melko paljon haastetta, mutta kolmas rata oli lähinnä päästä päähän menoa. No, niin vaan kävi, että jälleen kerran kaikki meni hyvin kepeille asti. Keppejä ennen oli keinu, ja suunnitelmana oli jättää Bee hetkeksi keinun kontaktille, että ehdin paremmin lähettämään kepeille. Bingley ei kuitenkaan jäänyt keinulle (ja mä oikeastaan tiesin jo etukäteen, että meidän pitää harjoitella tätä lisää!) joten tuli kiire kepeille viennissä. Se meni kuitenkin hyvin ja Bingley lähti pujottelemaan, mutta jätti kesken viimeisessä välissä. :/ Varsinainen hylly tuli toiseksi viimeisellä esteellä, jossa ohjasin huonosti ja Bingley ohitti esteen enkä enää jaksanut lähteä korjaamaan sitä. Valitettavasti tästä radasta saatiin videolle vain vajaa puolet, kun kiireessä lykkäsin kameran toiselle seurakaverille enkä ehtinyt opastaa tarpeeksi. ;) Joten videopätkää siis vain kepeistä eteenpäin.


Kontakteista vielä pari sanaa. Puomithan meni kaikilla radoilla hyvin, mutta yhdelläkään radalla Bingley ei Aalla tullut 2on2off-asentoon, niin kuin se on opetettu. Eihän niistä virheitä tullut, mutta silti. En kuitenkaan lähtenyt palauttamaan sitä Aalle. Pitäisiköhän?? Toisaalta en varmaan myöskään käskyttänyt yhtä voimakkaasti kuin puomilla. Ja toisaalta Bingleylle on puomin kontaktit olleet aina helpommat kuin Aan. Joten treeniä tarvitaan tässä(kin), että oikea paikka iskostuisi sen päähän yhtä hyvin kuin puomilla... Vai pitäiskö yrittää juoksu-aata...?

Nyt sit vaan tarttis päästä kisaamaan lisää. Jaksankohan odottaa muutaman viikon päähän, jolloin olis Lohjalla Showlink-areenalla kisat..? ;) Ensi viikonloppuna kuitenkin Darcyn kanssa Poriin. :)

25. maaliskuuta 2011

Hyvä treeni, parempi mieli

Sais tämä talvi jo mun puolesta loppua. Piti blogiltakin riisua sen "talvivaatteet", mutta huomasin, että tarvitsen uusia kevätkuvia... Joten tämä ulkoasu on tällanen talven ja kevään välimuoto...kevättä odotellessa. :)

Illat on lähinnä menneet treeneissä tai sitten tavaroiden purkamisessa. En oo jaksanut ottaa mitään stressiä tästä muuton jälkeisestä tavaroiden purkamisesta, pikku hiljaa kuitenkin tavarat ovat löytäneet paikkansa. Ja pojat on jo täysin sopeutuneet uuteen kotiin. <3  Kun lumet sulaa, niin päästään tutustumaan paremmin meidän uuteen takapihaankin. :) Mahtaakohan munkin sisältäni löytyä pieni viherpeukalo..? Tässä jo kovasti yhtenä päivänä ainakin googlailin erilaisia pensaita ja tuijia sun muita, joilla sais vähän reunustettua tota pientä pihaa... :)

Mutta niistä treeneistä. Molempien kanssa on aina ihanaa treenata, koska sekä Darcy että Bingley on niin motivoituneita, innokkaita (välillä liiankin.. ;)) ja oppivaisia. Toko on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Menin kurssille lähinnä ajatuksella, että "kokeillaan nyt tätäkin lajia" ja lisäksi halusin tehdä etenkin Bingleyn kanssa jotain rauhallisempaa kuin agility. Sen viretaso kun on treenatessa aina ihan pilvissä.. Mutta on ollut hienoa huomata, että jopa Bingley osaa keskittyä ja tehdä hommia ihan tosissaan. ;D Toki haukkuminen on edelleen ongelma. Vai onko se tokon ongelma, ettei siellä saa koira ilmaista innostustaan?? ;DD Joka tapauksessa se ongelma on molempien kanssa. Koska molemmat tykkäävät tehdä, tehdä ja miellyttää niin hurjasti, että aina kun odotetaan ohjeita tms., niin pojat ilmoittavat kovaäänisesti, että ei tänne mitään laiskottelemaan tultu. ;) Joten luulenpa että jo se tulee jarruttamaan mahdollista kisaamista joskus. Joskin kouluttaja-Elina kovasti puhuu, että pitäisi pitää ne kisoissa vaan koko ajan käskyn alla, kyllä ne sitten ovat hiljaa. Mutta ettei lukijoille tule väärää kuvaa, niin me ei siis todellakaan olla vielä kisavalmiita. ;)) Mutta on se tokoilu ollut kivaa vaihetelua...

Jos mulla on hyvät tokokoiran alut, niin sitten mulla on ihan superihanat agilitykoirat. <3  Molempien kanssa meno on ollut hienoa treeneissä. :) Jopa niin, että Elina "vaati", että mun pitäisi hakea Darcyn kanssa B-maajoukkueeseen jo tänä vuonna. Siinä kohtaa kyllä meinasin sanoa, että ei me nyt sentään oikeesti näin hyviä olla. Tuli jopa ihan huijariolo, että nyt kouluttajakin luulee meistä liikoja. ;)) Mutta katotaan nyt... Sen mä kuitenkin tiedän, että on mulla sen verran kilpailuhalua ja kunnianhimoa, että haluan olla hyvä. Tai ainakin yrittää parhaani ja tehdä sen eteen töitä.

Ja töitä on tehty, viimeisen viikon aikana lähinnä Bingleyn pujottelun kanssa... Mä näköjään tarvitsin sen deadlinen (eli kisat, joihin olin ilmoittanut meidät), että sain aikaiseksi oikeesti harjoitella keppejä. Ja sitä me ollaan tehty lähes joka päivä viimeisen parin viikon aikana! Mutta on se tuottanut tulostakin. :) Reilu viikko sitten oltiin vielä pisteessä, jossa Bingleyn meno oli hyvin epävarmaa eikä se todellakaan tiennyt varmaksi, mtä sen pitää tehdä. Nyt tilanne on se, että Bingley saattaa edelleen jättää viimeisen välin pujottelematta (jos käy liian kierroksilla tai mun ajatukset on jo liikaa seuraavassa esteessä), mutta onnistumisia on jo ehkä 85 % eli ehdoton enemmistö. :) Ja lisäksi se pujottelee ihan mieletöntä vauhtia, hyvä Bingley! Ylihuomenna on ensimmäiset kisat ja lähden niihin aika hyvin mielin. Tiedostan, että on hyvin mahdollista, että tulee keppivirheitä (muita virheitähän meillä ei tietysti voi tulla...niin niin!), mutta toisaalta on paljon mahdollista, että Bingley näyttää mikä on miehiään ja pujottelee kunnon asenteella loppuun asti. Joka tapauksessa kiva päästä kisaamaan sen kanssa! :))

5. maaliskuuta 2011

Viikko täynnä toimintaa

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime päivityksen. Me ollaan ehditty kisata, muuttaa ja aloittaa taas treenaamaankin säännöllisesti. Seuraavassa kaikista muutamalla lauseella.

Aloitetaan kisoista. Päätin tosiaan ilmoittaa Darcyn kahdelle startille...samana päivänä kuin oli varsinainen muutto edessä. Järkevää? Tuskin. Nyt kun jälkikäteen yritän miettiä, millaisia ratoja Jalonen tällä kertaa oli tehnyt, niin tyhjää lyö. ;) Joka tapauksessa tuloksina hyl ja 5. Molemmissa radoissa hyvää oli iloinen ja vauhdikas meno, huonoa sen sijaan jälleen kerran ihan älyttömän isot kaarrokset, joissa menetettiin sekunteja, monikossa. Noille pitää oikeasti tehdä jotain...

Kisojen jälkeen lähdin nopean Ikean visiitin kautta (ex-)kotiin pakkaamaan hullun kiilto silmissä. Miten sitä tavaraa voikin riittää ja riittää ja riittää..? Mutta kiitos ihanien ystävien, tuli tavarat siirrettyä paikasta toiseen sukkelasti. Itse sain keskittyä lähinnä stressaamiseen ja sähläämiseen, kun muut olivat jo kantaneet tavarat pakettiautoon. ;) Kuten osasin odottaa, Darcy oli vähän hämmennyksissään koko muuttohässäkästä. Bingley lähinnä kiinnostuneena osallistui kaikkeen mahdolliseen. Mutta ei mennyt kauaakaan kun Darcykin oli jo sopeutunut uuteen kotiin. Alkuviikosta näin toisen seinänaapurini ja kävi ilmi, että hänkin harrastaa agilityä (tosin lainakoiralla, hänellä ei ole koiraa kotona). Pieni on maailma. :) Molemmat naapurit ovat siis koiraihmisiä, joten ei onneksi tarvitse pelätä, että jokainen koirien ääntely aiheuttaa naapurisotaa. :) Ehkä parasta kuitenkin on, kun ollaan päästy tekemään kaikki aamu- ja iltapäivälenkit metsässä. <3  Ihanaa, siitä ollaan varmaan poikien kanssa täysin samaa mieltä!

Tällä viikolla alkoi myös (vihdoin) taas ohjatut treenit, kun pakkasrajat ei enää paukkuneet. Olin ilmoittanut pojat agin lisäksi myös Elinan tokokurssille. Mua oikeesti jännitti tämän tokokurssin alku paljon enemmän kuin agility konsanaan. ;D Olin varma, että me oltais ihan p****ja... Mutta koko treeni-ilta menikin hymyillessä, kun mulla oli niiiin taitavia ja päteviä poikia. :)) Taisin löytää pienen tokotytön sisältäni, ja näytti siltä, että pojatkin löysivät pienen tokokoiran sisältään. Meidän vahvuus taitaa olla hyvä kontakti ja poikien tekemisen meininki, ja sen varaan onkin sitten hyvä alkaa rakentaa enemmän teknistä osaamista, liikkeitä yms.

Elinan torstain agikurssilla oli aiheena takaakiertojen jälkeiset ohjaukset...eli lähinnä takaakierto-persjättö, takaakierto-valssi ja saksalainen. Molempien kanssa meno oli tosi let's go. :) Ja molempien kanssa radalla oli niitä pätkiä, joissa tuntuu että ollaan yhtä koiran kanssa ja mennään kuin yhteinen ajatus. :)) Mieletön fiilis, josta saa kyllä potkua treenaamiseen! Oli myös hienoa kuulla Elinan kommentti, että mun ohjaus on kuulemma mennyt valovuoden eteenpäin puolessa vuodessa. :') Siltä ei oo parissa viime kisoissa tuntunut, mutta kai se pitää uskoa, kun kouluttaja niin kerran sanoo... Ehkä ne mun ja Darcyn kaarroksetkin saadaan vielä pienemään.

Sitten vielä loppuun yksi sokeripala torstain treeneistä. ;) Nimittäin radalla oli kepit, joissa ei ollut ohjureita. Ohjeena oli, että jos koira ei osaa vielä keppejä, niin voi jättää välistä ja jatkaa seuraavasta esteestä. Päätin kuitenkin koittaa Bingleyn kanssa...ja se meni ne! Molemmilla kerroilla! :)) Tämä taisi tosiaan olla ensimmäinen kerta kun se menee kepit (ilman ohjureita) osana pidempää rataa, ja vielä vierailla kepeillä. Elina kysyikin, että koskas me aloitetaan kisaaminen Bingleyn kanssa, johon totesin, että heti kun se osaa kepit. No, nyt se ehkä osaa ne..?? Inspiroiduin ajatuksesta, että ilmoittaisin sen maaliskuun lopun ATT:n kisoihin, jossa tuomareina Huittiset. Niin kuin Darcyllakin oli sen ensimmäisissä kisoissa neljä kuukautta sitten. :) Jännää... Eikun pöytää treenaamaan siis. (Keppejä edelleenkään unohtamatta. ;))