25. helmikuuta 2013

Projekti

...nimeltä juoksu-A jatkuu.
 
Ja ihan uudella treenimotivaatiolla jatkuukin, kun ollaan päästy alun tylsistä vaiheista ja eilen siirryttiin jo esteelle. Tosin vasta alastulolle, mutta kuitenkin! Nythän tässä voisi jo alkaa selailla kisakalenteria sillä silmällä. Tuskalla laitoin ilmot menemään _vain hyppyradoille_ vuoden ensimmäisiin kisoihin. Se jos mikä on myös omiaan nostamaan treenimotivaatiota!
 
Eilen siis päätin siirtyä gridiltä A:n alastulolle. Sandersin opetus-dvd:llä oli kuvattu 2on2off-kontaktien "rikkominen" pitkän kaavan mukaan. Kiitos mun epäjohdonmukaisuuteni, ei mun hauvoilla ollut paljon minkään rutiinin rikkomista. Darcy tarjosi hieman sitkeämmin 2on2offia, Bingley tasan yhden kerran hyvin hämmentyneen oloisena ja siirtyi sitten loikkimaan iloisesti. Molemmat saavuttivat siis hienon loikkimistekniikan yhden treenikerran päätteeksi. :) Tämä oli helppo vaihe, veikkaanpa että haasteet tulevat kun siirrytään seuraavaan. Ensinnäkin itselleni, kun pitäisi opetella madaltamaan A. Toiseksi Darcylle ja Bingleylle, joiden pitäisi opetella A:lle oikea laukkarytmi. Olen kuitenkin ihan optimistinen, koska gridilläkin kehittymistä tapahtui niin hienosti!
 
 
Bingleyn treeni:
 
 
 
Darcyn treeni:
 
 
 
 
 
 
Loppuun vielä muutama kuva eiliseltä lenkiltä. Aivan mahtava kevättalvinen ilma!
 
Kuvat: Sirpa Saari
 

Pojat elementissään (eli äänessä) ja pikkusisko roikkumassa hännässä. Lauma koossa!


Bingley the Karvaton odottaa kevään tuloa, että voi taas alkaa kasvattaa itselleen talveksi tiputettua pohjavillaa.

Maailman paras Lissu täyttää tänään 11 kk! Kuukauden päästä on bileet!

 
 
 

17. helmikuuta 2013

Uutiset agilityrintamalta



...laahaavat taas jäljessä. Ylläri. :D

Sain kuitenkin inspiraation, kun olen vihdoin oppinut käyttämään videonmuokkausohjelmaa, ja olen ihan innoissani muokkaillut videoita eilen ja tänään. ;) Sain treenivideoista pätkittyä turhat pätkät pois, joten mm. juoksu-A:n grid-treeneistä otettu videomateriaali lyheni ehkä n. 5/6. Ei paha. ;) Paha sen sijaan on, että poltin juuri ensi viikon eväät (kaalilaatikon) uunissa, kun videon muokkauksen flow-tila iski. :D


TopTeam Lempäälä 25.-27.1.13

Päällimmäisenä leiristä jäivät mieleen ajatukset, jotka heräsivät Vappu Alatalon sessioista. Oman viretilan säätely, itseluottamus ja motivaatio. Siinähän sitä pohdiskeltavaa! Kotitehtäviäkin sain; yritän ottaa nykyisin virtuaalisen Jaakon mukaan treeneihin ja kisoihin. Lisäksi yritän lopettaa vertailemisen muihin _niihin parempiin_, ja jos on pakko verrata johonkin, niin jatkossa vertaan omaa osaamista siihen, miten paljon ollaan menty eteenpäin esim. vuoden takaisesta. :)
 
Treeneissä oli paljon hyvää, joskin paljon parannettavaakin. Kontakteihin saisi uppoamaan varmaan ikuisuuden, puomin ja (juoksu-)A:n lisäksi pitää ottaa taas keinu tehotreeniin. Erityisen tyytyväinen olen kuitenkin siihen, että sain varmasti viikonlopun parhaimman vireen viimeisiin Jenny Damnin vetämiin treeneihin, vaikka olin ihan jäässä siinä kohtaa iltapäivää ja aika loppu muutenkin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Mutta niin vaan kunnon tsemppi ja lämmittely tekivät tehtävänsä. Tässä videopätkä ensimmäisestä vedosta, jolla päästiin nollana maaliin (tai A:lle asti, jota ei menty ja jonka jälkeen rata olisi vielä jatkunut parin esteen verran, mutta lopetimme siis siihen). Radalla fiilis oli hyvä, mutta videolla näkyy, että viimeinen silaus, tietty terävyys, puuttuu. Musta tuntuu, että on ihan hirvittävän vaikeaa olla sekä rauhallinen että "terävä". Jos olen rento, olen helposti vähän lepsu, terävyys taas menee herkästi sähläyksen puolelle. Että on tämä vaikeaa. Mutta tyytyväinen ole silti treeniin. :)
 
 
 
 
 
Projekti juoksu-A jatkuu
 
Projektin alku lähti jotenkin tosi hitaasti käyntiin. Osittain täytyy myöntää, että oli aluksi toisinaan vaikeaa löytää motivaatiota tähän melko pitkään projektiin, joka valmistuu "joskus". Ja kun pohjatyötä on niin paljon, meinaa epätoivo iskeä jossain vaiheessa. Eikä projektin onnistumisesta ole siltikään takeita. ;) Lisäksi olin melko pitkään puolikuntoinen (kova yskä ilman varsinaista flunssaa), ja yritin hieman säästellä itseäni.
 
Mutta nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen eli gridiin eli A:ta simuloivaan hyppysarjaan, jonka lopussa boxi on. Kaikki haasteet, jotka tulevat näkyviin A:lla, esiintyvät Sandersin mukaan jo gridissä. Siksi se on tärkeä osa opetusvaihetta, jotta siirtyminen A:lle sujuisi mahdollisimman helposti.
 
Darcyn haasteena on, että sillä on melko pitkä laukka-askel, ja se haluaisi helposti etenkin vauhdin vähän kasvaessa hypätä kokonaan boxin yli. Kootessaan itseään se taas helposti hiippailee vähän loikan sijaan. Hienoa on kuitenkin, että treenin aikana oikein näkee, kun koiran päässä raksuttaa ja kehittymistä tapahtuu yritysten, erehdysten ja onnistumisten kautta. :) Darcynkin loikkiminen boxin yli on vähentynyt huomattavasti ihan jo parin treenikerran aikana!
 
 
Darcyn ensimmäiset grid-treenit viikonloppuna:
 
 
Ensimmäistä kertaa 16.2.
 
17.2.
 
 
 
Oletin, että jos Darcyn ongelma tulee olemaan pitkä laukka-askel ja siitä johtuvat loikat, tulee Bingleyn haasteena olemaan liian lyhyt laukka-askel. Osuin aivan oikeaan, mutta yllätyin, kuinka helposti ongelma korjaantui. Siirsin boxia ensin hieman lähemmäs toista hyppyä, ja muutamalla toistolla sain siirrettyä boxia kauemmas, lopulta oikeaan paikkaansa. Valitettavasti en huomannut videoida vielä tässä vaiheessa... Joka tapauksessa vauhdin kasvaessa ja erityisesti oman liikkeen mukaan tullessa Bingley on jopa muutaman kerran loikannut Darcyn tavoin boxin yli. Toivo kahden loikan A:n alastulosta siis elää vahvempana kuin koskaan! :) Muuten Bingleyn haasteena on, että jälleen vauhdin ja vireen kasvaessa se saattaa kolautella boxia eli ei tee ns. tyylipuhdasta suoritusta. En itse pidä sitä kuitenkaan läheskään yhtä pahana kuin sitä, jos laukka-askel olisi jäänyt liian lyhyeksi. Ja kolautusten jälkeen Bingley aina ottaa opikseen ja korjaa oma-toimisesti suoritustaan. Tämä on niin parasta treeniä, kun koira saa itse ajatella eli oppii parhaiten!
 
 
Bingley gridillä:
 
 
Ensimmäistä kertaa 13.2.
 
16.2.
 
16.2.
 
17.2. Lopussa pystyin lisäämään mukaan jo ohjaukset, jee!
 
 
 
Lizzykin treenaa
 
Huh, miten vaikeaa onkaan mennä uudella koiralla, joka ei vielä osaa lukea rataa...tai osaa muutenkaan vielä juuri mitään. Hiki virtaa jo pienessä pätkässä, kun saa mennä niin kieli keskellä suuta. Silti ohjaus on ihan haparoivaa, kun on niin epävarma olo! ;) Mutta sehän treenaamisessa onkin niin hauskaa, että pikku hiljaa sitä oppii tuntemaan koiraansa ja se oppii tuntemaan mua. Ja kaippa tuo pentu vähän jo jotain osaakin, vaikka treenimäärä onkin ollut aika vähäistä. Elinan sanojen mukaan ollaan kuitenkin alusta asti tehty kaikki ajatuksella. Mä korjaisin että ollaan ainakin yritetty. Fiilis mennä Lizzyn kanssa agilitya on yleensä enemmän tai vähemmän kaoottinen. Tosin nykyisin onneksi jo vähän vähemmän. ;)
 
Tänään ATT:lle tuli Maiju Korhonen kouluttamaan, ja halusin hänen oppiinsa nimenomaan Lizzyn kanssa. Paljon oli meille uutta ja ihmeellistä, ohjauksista lähinnä jaakotus ja niisto. Mutta ihan tosi hienosti Liz jaksoi keskittyä melko pitkän treenin ajan ja palkkautui loppuun saakka lelulla. Ehkä siitä vielä aksakoira tulee, kun mä vaan opin ohjaamaan. ;)