Vielä on kesää jäljellä

Kesälomaa on vietetty näköjään paitsi töistä myös blogin päivityksestä. 

Maanantaina palasin töihin, nyt lienee siis korkea aika päivittää myös blogia.

Darcy

Darcy ei valita. Sillä on ollut hauska kesä. Kuten ylläoleva kuvakin todistaa, on se kesän aikana oppinut luottamaan uintitaitoihinsa ja sen myötä nauttii uimisesta. Sehän on pitkään tykännyt kyllä kahlailla vedessä, mutta uiminen on ollut lievä kauhistus. Puoliksi (tai no, ei edes puoliksi ;) ) pakotettuna olen kuitenkin uittanut sitä, ja tämän kesän aikana se on vihdoin todennut, että se pysyy pinnalla sittenkin. On oikeastaan aika hauskaa hypätä veteen ja hakea keppiä! Seuraavaksi pakotteet kohdistuvat Lizzyyn. (Toim. huom. Eläimiä ei vahingoiteta kuvausten tai harjoitusten aikana!)

Darcy on myös tullut ison miehen ikään täyttäessään kokonaiset 6 vuotta 19.7. Aika lentää ja sitä rataa. Onnea! :)

Heinäkuussa pidettiin muutaman viikon agilitytauko. Tauon aikana päätin myös (jälleen kerran) ryhdistäytyä treenipäiväkirjan pitämisessä. Etenkään Darcyn kanssa en ole viime aikoina ollenkaan suunnitellut treenejä etukäteen, minkä vuoksi usein omatoimitreeneistä jää vähän blaah-olo käteen. Jospa nyt saisin kirjattua ylös treeniaheet ja kisoissa tulleet virhepaikat, että hallille lähdettäessä olisi joku idea siitä, mitä treenaisi. 

Tauolta palattiin suoraan epiksiin. Se oli vallan hassunhauskaa rallattelua, Darcy mm. kipaisi loppusuoran ennen aikojaan ja ihmetteli maaliin päästyään suuresti, mihin ohjaaja jäi kupeksimaan. Darcyn treenipäiväkirja ei siis tule sisältämään irtoamistreeniä. Maanantaina Tiinan treeneissä alkoi yhteinen rytmi jo lopuksi löytyä, joten ihan hyvillä mielin lähdimme tänään piirimestaruuskisoihin Saloon. Samalla luovutimme kiertoon Bingleyn viime vuonna voittaman piirimestaruuspokaalin. Pieni haikeus yllätti, mutta toisaalta luottavainen olo sen suhteen, että kyllä mekin vielä joskus Bingleyn kanssa palaamme kisakentille tulevaisuudessa. Ensimmäisellä radalla Darcy teki darcyt eli ei hahmottanut putken suuta lainkaan. Se on hassu, kun sillä aina välillä käy niin, että se ihan suvereenisti joko juoksee putken pään ohi tai jopa törmää siihen. Hylkäys tuli lopulta, kun loppuradalla yksi hyppy jäi hyppäämättä. Hyppyradalla ihan ok nolla. Mua vaan nauratti jostain syystä ihan kauheasti radalla. Moni kaveri tuli kysymään, että mitä sä oikein nauroit (kuuluu jopa videolta :D). En mä tiedä, Darcyn kanssa agility on vaan niin hassunhauskaa. Kaukana totisuudesta. :) Tänä vuonna en edes hakenut joukkueeseen. Kisapaikalla kiitin itseäni viisaasta päätöksestä. Totesin että helteessä kaksi rataa on ihan riittämiin. Vaikka mikäs siinä päivää viettäessä, huipussa seurassa nauraen ja pari kertaa huipun koiran kanssa kisaten! 

Tässä linkki Darcyn ratoihin.

Alla vielä hauska kuvasarja keinun suorituksesta. 

Kuvat otettu juhannuskisoissa ja kuvaajana Sirpa Saari.

Bingley

Olen päivitellyt (ja päivitän edelleen jatkossa) Bingleyn kinnerleikkauksen jälkeisen kuntoutuksen kuulumisia Kinnerpäiväkirja-välilehden alle. Kiinnostuneet voivat siis käydä sieltä tarkemmin lukemassa kuulumisia. Lyhykäisyydessään voi kuitenkin sanoa, että kuntoutus etenee erinomaisesti! :) Side on poistettu melkein kolme viikkoa sitten ja Bingley liikkuu todella hyvin eikä ole kertaakaan ontunut tai pomputtanut leikattua jalkaa! Lenkkejä (ja siten myös jalan rasitusta) pidennetään vähitellen, lisäksi treenataan syviä lihaksia ja käydään vesikävelemässä meressä. Bingleystä itsestäänkin huomaa, että se on nyt paljon tyytyväisempi, kun aktiviteettia on saanut jo vähän lisätä. Tietysti myös itse olen sanoin kuvaamattoman onnellinen hienosta toipumisesta. :)

Myös Bingley vietti kesällä syntymäpäiviään ja täytti huimat 5 vuotta 9.7. Onnea parhaalle pikkumustalle! 

Lizzy

Pikkuneiti (tai -rouva) on edistynyt jonkin verran keppitreeneissä alkukesästä. Melko lyhytrunkoisena sen on ollut hankala löytää sopiva rytmi pujotteluun, mutta nyt se on löytynyt ja alkaa armoton ohjureiden häivytys. Jos mulle vielä joskus tulee agilitykoira, sen kanssa haluan kokeilla 2x2-metodia. Mutta nyt vielä mennään ohjureilla...tai toivottavasti joskus lähitulevaisuudessa ilman niitä. 

Treenit jäivät kuitenkin tauolle, kun Lizzy aloitti juoksunsa. Lizzy on tarkka tyttö ja juoksuväli on edelleen tasan 7,5 kk. Hieman pelkäsin ajankohtaa...vietimme reilun viikon Vaasassa, jossa myös siskoni meni naimisiin (ja sain kunnian toimia kaasona, sydän!). Onneksi kuitenkin vanhempani halusivat auttaa ottamalla Lizzyn hoitoon tärppien ajaksi. Ajoitus siis lopulta olikin mitä täydellisin: elo oli rauhallista siihen asti, kunnes lähdimme takaisin Turkuun, tärppien jälkeen vanhempani toivat Lizzyn sitten jälleen kotiin tiistaina. Säästyimme siis melkoiselta huutokuorolta á la Bingley, eikä mun tarvinnut stressata, että Bingley rakastuneena yrittäisi karata aitauksestaan ja samalla satuttaisi jalkansa uudelleen. Nyt on kuitenkin juoksut juostu ja treeni voi taas alkaa. Tänä vuonna kisaamaan, olisiko se meidän tavoite? :)