*2012*

Suurin osa aktiivisista bloggaajista on jo päivittäneet viime vuoden saldon, mutta tavoilleni uskollisena teen sen vähän myöhässä...kuten näemmä kaikki päivityksen nykyisin.

Darcy

Darcyn vuotta 2012 ajatellessani tulee mieleen, että se on ollut hyvä ja tasainen. Mikäs siinä, eihän noissa adjektiiveissa ole mitään vikaa. :) Agilityssa Darcy ei ole häikäissyt, mutta silti kerta toisensa jälkeen yllättänyt minut sekä treeneissä että kisoissa. Eihän me vauhdissa pärjätä tai varmaan ikinä tulla pärjäämään ns. huipulla ainakaan täällä Turun seudulla, mutta mitäs siitä, ainakin meillä on hauskaa ja Darcy aina sulattaa mun sydämen vilpittömällä innollaan tehdä töitä. :) 

Uutena lajina kokeilimme verijälkeä, johon molemmat tykästyimme kovasti. Darcy syttyi lajiin saman tien, mutta omaa laiskuuttani se pääsi valitettavan harvoin metsään, koska en jaksanut montaa kertaa käydä ensin yhtenä päivänä tekemässä jälkeä ja seuraavana ajaa se. No, ehkä tänä vuonna sitten. :)

Darcy on onneksi saanut olla terveenä as ever. Alkuvuodesta se kastroitiin, ajatuksella "jos mulle joskus tulee narttu, on se sitten helpompaa...".

Vuosi sitten asetin seuraavanlaisia tavoitteita vuodelle 2012. Toivoin että Darcy...

• valioituu. Ja näinhän myös tapahtui elokuussa syntymäpäiväni kunniaksi. :)
• saa yhden hyppysertin. Tämäkin toteutui!
• kisaa ensimmäistä kertaa arvokisoissa. Tiedän että toisten mielestä on hölmöä osallistua arvokisoihin, jos ei ole edes todellisia mahdollisuuksia niissä menestyä. Mun mielestä taas osallistua voi hakeakseen tai jopa ylittääkseen omia rajojaan / tavoitteitaan tai vaikkapa ihan vaan huikean fiiliksen vuoksi. Me Darcyn kanssa ylitimme itsemme, pääsimme SM-kisoissa finaaliin, vaikka sieltä jäikin typerä "jännityskielto" Aalta hampaankoloon. ;) Myös MM-karsintoihin saimme osallistumisoikeuden, ja oli aika huikea fiilis päästä myös niihin kisaamaan omassa kotihallissa. :)
• kehittyy teknisesti. Kaippa jotain kehitystä on tapahtunut, vaikka edelleen tuntuu, että Darcyn ohjaaminen menee hyvin harvoin nappiin. Kyllähän me puhtaita ratoja pystytään tekemään, mutta edelleen rytmitys on pielessä enkä ennakoi riittävästi. Yleensä se hyvä rata ja oikeat ajoitukset tulevat Jaakon treeneissä ehkä kolmannella yrittämällä, kun Jaakko on ystävällisesti pitänyt mulle saman saarnan, jonka joutuu toistamaan joka kerta. Niin että milloinkohan sitä oppii?
• nollaprosentti nousee. Vuonna 2011 nollaprosentti oli 25. Tavoitteena oli, että vuoden 2012 lopussa se olisi 30. No, ei aivan "tavoitteeseen" päästy, joskin nollaprosentti nousi hieman ollen 28. Toisaalta pelkkä nollaprosentti ei (välttämättä) kerro paljonkaan, mutta olemme silti Darcyn kanssa tulleet vähän varmemmiksi, vaikka ns. nappiratoja kohdallemme sattuu kovin harvoin. Yleensä suoritamme radan aivan eri rytmissä, joskin jopa yllättävän usein oikeassa numerojärjestyksessä..
• ottaa revanssin Harri Huittisesta. Huittinen tuomaroi sen verran vähän ja "väärissä" paikoissa viime vuonna, ettei revanssia vielä (korostan sanaa vielä) päästy ottamaan.  

Tässä vielä Darcyn kisavuosi 2012 numeroina (suluissa edellinen vuosi eli 2011):

• Startteja: 46 (60)

• Nollat:
• Yhteensä: 28 % - 13 kpl (25 % - 15)
• ...joista agiradoilta: 54 % - 7 (88 % - 15) 
• ...ja hyppiksiltä: 46 % - 6 (12 % - 2)

• Hyllyt:
• 39 % - 18 kpl (48 % - 29)

• Muut tulokset:
• 33 % - 15 kpl (27 % 16)

• Nopeus:
• Keskiarvo kaikilta nollaradoilta: 4,13 m/s
• Agiradat: 4,04 m/s
• Hyppikset: 4,25 m/s

Bingley

Jos Darcyn vuosi on ollut tasainen, on Bingleyn vuosi ollut nousujohteinen. :) Vuosi sitten olimme alkuvaikeuksien jälkeen jo hieman löytämässä yhteistä agilitysäveltä, ja ilokseni voin todeta, että rytmimme osuu koko ajan enemmän ja enemmän yksiin. Lisäksi Bingley on kehittynyt vuoden aikana teknisesti paljon, vauhtikin on koko ajan kasvamassa ja mitähän ylisanoja vielä keksisi. :D Ja koska kaikki ei todellakaan aina ole ollut näin ruusuista, olen nauttinut viime vuoden aikana Bingleyn kanssa agilityn tekemisestä ihan valtavasti! Ei me nyt sentään vielä "valmiita" olla, ei lähellekään (ei onneksi ikinä), mutta matka on tärkeintä ja tällä hetkellä sen taittaminen mun pikkumustan kanssa on oikeinkin mukavaa ja palkitsevaa.

Terveysrintamalla olen saanut säikähtää sen verran, että Bingleyllä kuultiin sydämessä pieni rytmihäiriö, joka onneksi (!) osoittautui vaarattomaksi, luultavasti jopa nenäpunkin aiheuttamaksi. Muuten on pieni musta saanut elää tervettä ja nautinnollista elämää. :)

Vuosi sitten asetin seuraavanlaisia tavoitteita vuodelle 2012. Toivoin että Bingley...

• valioituu. Tätä tavoitetta pidin epätodennäköisenä, mutta niin vain kävi, että Bingley valioitui ensimmäisissä mahdollisissa kisoissa 25.11.12. :)
• saa yhden hyppysertin. Ja senkin se sai.
• kisaa ensimmäistä kertaa arvokisoissa. SM-kisoihin pääsimme osallistumaan sekä yksilökisaan että joukkuekisaan, jossa saimme kisata hienossa Shetlanninlammaskoirat ry:n joukkueessa. Bingleyn kanssa oli mahtavaa kisata (kuten aina); joukkuekisassa pari huolimattomuusvirhettä ja yksilökisan karsintaradalla sujahdus väärään päähän putkea. Hieno kokemus kuitenkin! Karsintoihin osallistuminen jäi viime vuonna kiinni voittonollasta...se ei vaan tullut, vaikka oli niin monesti niin lähellä. No, eipä tuo nyt mitään haitannut ja tänä vuonna niitä on sitten tullut jo viime vuodenkin edestä... ;)
• kehittyy teknisesti. Vuosi sitten mainitsin, että opetan keinun uudelleen ja halusin vahvistaa estehakuisuutta ja irtoamista. Keinu opetettiin uudelleen, ja nyt se on huomattavasti parempi, joskaan ei täydellinen. Lisäksi Bingley on oppinut lukemaan rataa ja ohjauksia, ja mikä tärkeintä, olen oppinut ohjaamaan sitä ehkä vähän paremmin.
• nollaprosentti nousee. Vuonna 2011 Bingleyn nollaprosentti oli 18. Tavoitteeksi asetin 25 %, joka onnistui melkein eli vuonna 2012 nollaprosentti oli 23. Eihän se nyt päätä huimaa, ja tuntuu ehkä kornilta hehkuttaa Bingleyä niin paljon, vaikka vaan neljäsosa kisaradoista onnistuu...jos onnistumista siis mitataan puhtaalla suorituksella. Mutta jos onnistumista mitataankin sujuvuudella ja yleisellä fiiliksellä, on onnistuminen kiistatonta. Ainakin näiden vaaleanpunaisten lasieni läpi. Voin lainata. :)
• pääsisi luonnetestiin. Luonnetestiin ei vielä viime vuonna ehditty (lue: en saanut aikaiseksi ilmoittaa). Mutta nyt on jo pariin paikkaan jonotusnumero kourassa, toivotaan että onni suosii ja mahdutaan mukaan. :)
 

Tässä vielä Bingleyn kisavuosi 2012 numeroina (suluissa edellinen vuosi eli 2011):

• Startteja: 57 (56)

• Nollat:
• Yhteensä: 23 % - 13 kpl (18 % - 10)
• ...joista agiradoilta: 77 % - 10 (94 % - 9) 
• ...ja hyppiksiltä: 23 % - 3 (6 % - 1)

• Hyllyt:
• 47 % - 27 kpl (59 % - 33)

• Muut tulokset:
• 30 % - 17 kpl (23 % - 13)

• Nopeus:
• Keskiarvo kaikilta nollaradoilta: 4,30 m/s
• Agiradat: 4,23 m/s
• Hyppikset: 4,54 m/s

Lizzy

Rakas Lissumissu oli vielä vuosi sitten vain pilke vanhempiensa Ruusun ja Röllin silmäkulmassa sekä harras hiljainen haave mun sydämessäni. Mutta nyt se on elävä ja elämäniloinen koko 33,5 cm:n ja 5 kg:n hurjalla voimallaan. Sydän!

Lizzyn vuoteen on mahtunut hurjasti kaikkea, sitä tavallista arkea, joka pennun silmissä on kaikki niin uutta ja ihmeellistä. Koko maailma. :) Agilitya olemme sen kanssa vähän aloitelleet Elinan valvovan silmän alla ja ehkä pikkuhiljaa opimme tuntemaan toisiamme enemmän ja enemmän. Eikä meillä ole mikään kiire mihinkään. Tosin välihuomautuksena Lizzy toteaa, että onhan hänellä kiire aina metsässä poikien ja muiden kavereiden kanssa. Tai ylipäätään kun tehdään jotain hauskaa, ja Lizzyn mielestä tosi monet asiat ovat tosi hauskoja.

Ja ensi jaksossa tutustumme kuluvan vuoden tavoitteiiin. 

Siihen asti, näkemiin. 

:)