Kuulumisia

Paljon kaikkea on tapahtunut sitten viime päivityksen. Tärkeintä kuitenkin se, että Darcy on voinut hyvin eikä ole saanut uusia kohtauksia. :) Vielä ei voi huokaista helpotuksesta, mutta toisaalta elämä jatkuu ja ainakin Darcy osaa nauttia siitä täysin siemauksin.

Kuva: Jukka Pätynen

Viime viikonloppuna kisattiin Espoossa. Ei ihan olleet meidän kisat. ;)) Sari M. tuomaroi medit ja Johanna N. minit. Mun olis tehnyt mieli vaihtaa radat päittäin. :D Sarin radat olisivat luultavasti sujuneet paremmin Bingleyn kanssa ja taas Johannan radat Darcyn kanssa. No, ei auttanut haluamiset... ;) Ollaan harjoiteltu irtoamista ja molemmat irtoilivat vähän turhankin hyvin. Toisaalta pidän pelkästään hyvänä sitä, että koira irtoaa, joten en ollut pahoillani tästä pienestä irrottelusta. :) Muuten kerättiin hyllyjä, mutta Bingleyn kanssa tehtiin toisella radalla "melkein nolla", ainoastaan yksi muurin palikka lensi. En jaksanut ladata youtubeen muita videoita kuin Bingleyn kakkosradan, josta se sai vitosen.

Kontaktit aiheuttivat kuitenkin taas päänvaivaa. En toisaalta yhtään ihmettele, ettei Bingley osaa kontakteja, koska mä oon kyllä ollut mahdollisimman epälooginen sen suhteen, mitä mä siltä vaadin. :( Välillä mä oon antanut sen tulla läpi kisoissa, välillä oon vaatinut siltä 2on2offia ja välillä taas vapauttanut sen 4on-asennosta, kuten nyt Espoossa (kuten videoltakin näkyy...). Äh, miten tämä voikaan olla itselle niin vaikeaa..? Mä kuitenkin haluaisin sille hyvät ja nopeat kontakit (kukapa ei?), mutta enhän mä vaan voi jatkaa tällä epäloogisella linjalla, koska hämmentyneenä se suorittaa kontaktit superhitaasti ja kaiken lisäksi epävarmasti. Nyt vielä kaiken lisäksi maanantaina se ei treeneissäkään tiennyt, mitä mä siltä haluan - sielläkin se jäi seisomaan kontaktille ja hiippaili sieltä 2on2off-asentoon. Onneksi mulla on kontaktin palanen kotona, joten viikolla iltapuhteeksi muistuteltiin oikeaa asentoa. :) Perjantaina kontaktit näytti treeneissäkin taas ihan eriltä! Bingley tuli jo varmemmin suoraan oikeaan asentoon, eikä jäänyt kuhnailemaan kontaktille. Eihän sen kontaktit vieläkään nopeat ole, mutta varmasti harjoitus tuo sille varmuutta ja nopeutta. Lisäksi pohdittiin kaverin kanssa, että Been kanssa voisi erikseen ottaa ns. vauhtitreeniä eli vapauttaa se heti oikeaan asentoon tultuaan leikkimään ja sitten erikseen vahvistaa vielä oikeaa paikkaa ja siinä pysymistä. Sitten vaan oma pää kylmäksi ja päätös siitä, että vaadin siltä hyvät kontaktit myös kisoissa! 

Kuva: Jukka Pätynen
Kieli keskellä suuta kontaktille. Ei oo helppoo, kun ohjaaja ei osaa päättää mitä haluaa. ;) 

Tänään lähdettiin Lohjalle, jossa Bingley kisasi kolme starttia. Darcy pääsi tällä kertaa vain turistiksi mukaan. Olin ihan varma, että meno loppuu puomeihin, mutta toisin kävi. :) Ensimmäisellä radalla Bingley oli melkoinen Ville-Vallaton, ei siitä sen enempää. ;) Seuraavilla radoilla meno oli jo ihan hyvän oloista - Bingley oli vauhdikas ja paljon varmempi kuin aikaisemmin! Ehkä hienointa oli kuitenkin se, että puomin kontaktit toimi tosi hyvin! Ensimmäisellä radalla ei puomia ollutkaan, mutta toisella radalla se kyllä ensin jäi 4on-asentoon, mutta tuli hyvin pian 2on2off-asentoon (vrt. Vaasassa jossa se seisoi kontaktilla 7 sekuntia...). Kolmannella radalla se kuitenkin laukkasi suoraan oikeaan kohtaan! Jes, ehkä tämä tästä! :)) Murheenkryyniksi näillä radoilla osoittautui kuitenkin kepit. Diagnosoin Bingleylle hahmotushäiriön. Kahdella viimeisellä radalla kepit olivat valkomustat, niin että alaosa oli valkoinen. Bingleyllä on vahva pujottelu, joten kyse ei voinut olla muusta kuin siitä, että se ei yksinkertaisesti hahmottanut koko keppejä. Bingley juoksi ohi monta kertaa eikä varmaan kertaakaan pujotetellut loppuun saakka. Kisojen jälkeen kävin ottamassa nämä kummajaiskepit muutaman kerran ja lopulta Bingley tajusi, mikä juttu tämä on ja saatiin onnistumisia. Kaiken kaikkiaan jäi kuitenkin kisoista hyvä mieli. Videoita ei tällä kertaa saatu, kun "kuvaaja" meni radalla juuri ennen meitä...

Kuva: Jukka Pätynen
Kepit me kyllä (normaalisti) osataan... ;)

Koirakuvat.fi:n arvonnassa voitettu palkintokin on nyt lunastettu, kuten kuvista näkyy. ;) PM-kisojen yhteydessä järjestettiin kuvaussessio Jukka Pätysen kanssa. Käytiin ensin metsässä ottamassa kuvia, sitten siirryttiin ATT:n hallille ottamaan agilitykuvia. Oli ihan mielettömän hauskaa! Ja ehkä paras palkinto, minkä olen voittanut...upeita kuvia! Nutrolin oli muuten kysellyt Jukalta uusia mainoskuvia, ja lopulta päätyi valitsemaan Darcyn mannekiinikseen promootiomateriaaliinsa! :)) Nyt odottellaan Nutrolinin uusia mainoksia sillä silmällä... ;))

Kuva: Jukka Pätynen

Huoli

Tänään piti päivittää blogia onnistuneista agilitytreeneistä ja haastavista, mutta hauskoista nouto-tokotreeneistä, mutta ne tuntuvat nyt vähäpätöisiltä huolen rinnalla. Tosin heti alkuun haluan vakuutella (eniten ehkä itselleni), että syytä suureen huoleen ei ole... Tai aika näyttää, onko.

Tänään tulin kotiin töistä ja pojat tervehtivät tavalliseen tapaansa innoissaan pusutellen ja hyörien. Lähdettiin lenkille ja päästin koirat irti kynnetyllä pellolla. Ihmettelin vähän, kun Darcy ei lähtenyt riekkumaan tavalliseen tapaansa, vaan jäi rauhallisesti syömään ruohoa. No, eipä tuo toisaalta kummallistakaan ollut, kyllähän nämä välillä ruohoa syövät. Kohta Darcy alkoi kakoa, oli oksentamaisillaan. Tuokaan ei huolestuttanut - monestihan ruohon syönnin jälkeen tulee oksennus. Mutta sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta tapahtui jotain, mikä sai sydämeni hyppäämään kurkkuun ja huolen kohoamaan taivaisiin. Darcy kaatui kyljelleen, alkoi kouristella ja oli poissaoleva. :(( Oli niin avuton olo, että ei voi edes sanoin kuvailla. Rakas pikkuiseni makaa siinä kouristellen eikä edes tunnista mua... :´( Tätä kohtausta ei onneksi kestänyt kauaa, ehkä muutamia sekunteja, joka tapauksessa vajaa puoli minuuttia. Sen jälkeen Darcy nousi itse ylös, oli vähän tokkuraisen oloinen, mutta halusi kuitenkin itse lähteä liikkeelle pian ja käveli kotiin...onneksi emme olleet ehtineet kauas. 

Kotona soitin tietysti heti eläinlääkäriasemalle, jossa kerrottiin, että kyseessä oli mahdollisesti epileptinen kohtaus (mitä pelkäsinkin...ja miltä se kieltämättä näyttikin), mutta toisaalta vastaava kohtaus voi johtua myös jostain muusta kuin epilepsiasta (ongelmia maksan toiminnassa tms.). Vielä ensimmäisen kohtauksen jälkeen ei ole syytä tarkempiin tutkimuksiin, mutta heti jos tulee uusi kohtaus, on syytä mennä tutkimuksiin. Lähinnä siis verikokeisiin, joissa voidaan poissulkea muut vaihtoehdot kuin epilepsia. Joten nyt toivon sydämestäni, että tämä oli vain jokin "tilapäinen häiriö" ja että uutta kohtausta ei koskaan tulekaan!!! Soitin myös Darcyn kasvattajalle, ja juttelimme pitkään aiheesta. Darcyn suvussahan ei ainakaan Esterin tiedon mukaan ole epilepsiaa...tosin eihän kaikista tapauksista aina ole tietoa. Esteri on kuitenkin aina ollut avoin kaikista tiedossa olevista sairauksista ym., joten JOS (ja toivottavasti EI) tämä on epilepsiaa, on se tullut täysin puskista meille kummallekin. En kuitenkaan halua maalailla piruja seinille ennen kuin mikään on varmaa. Ja on täysin mahdollista, että kohtaus ei ikinä uusiudu. Näin toivon! Väistämättä kuitenkin alkaa miettiä, että mitä jos Darcy saa kohtauksia yöllä tai mun ollessa töissä... Äh, voi kurjuus. Toistaiseksi olen kuitenkin päättänyt, että jatkamme ihan normaalia elämää ja nautimme siitä. Tietysti tietoisena asiasta, mutta niin ettei pelko (jostain mitä ei ehkä edes ole) hallitse elämää.

Darcy nauttii elämästä kavereiden kanssa
Kuva: Sirpa Saari

Tänään kohtauksen jälkeen Darcy on ollut tosi väsynyt, mikä on kuulemma tavallista. Iltalenkillä se alkoi olla jo lähes oma reipas itsensä ja söi hyvällä ruokahalulla. Eiköhän tämä tästä. <3 

Lyhyt KKK:n kisaraportti

Pikainen kisaraportti tähän väliin. Kisasimme tänään ensimmäistä kertaa Kirkkonummella. Onneksi kisat olivat hallissa, kun ulkona satoi välillä ihan kaatamalla. Ruotsalainen tuomari Marie Hansson oli tehnyt kaksi tosi kivaa rataa! Harmi kun en saanut suorituksia videolle. Erikoista oli, että kummassakaan agi-radassa ei ollut puomia, vain Aa ja keinu kontakteista. No, eipä tarvinnut ottaa ylimääräistä stressiä puomin kontakteista tällä kertaa. ;)

Bingley yllätti mut positiivisesti. :) Molemmilla radoilla oli useita mahdollisia kiellon paikkoja, mutta mustiainen otti vain (!) yhden kiellon! Voisi kai sanoa, että me kehitytään? ;) Ensimmäisellä radalla jouduin lennosta vaihtamaan pari ohjausta, kun Bingley ei toiminutkaan niin kuin oletin, eikä rata siten ollut mitenkään supersulokasta ja sujuvaa. Mutta väännettiin kuitenkin ensimmäinen nolla kolmosissa, sijoitus oli 4/19. :) Ja mikä tärkeintä, vaikka välillä oli pasmat pikkasen sekaisin radalla, ei pakka kuitenkaan hajonnut käsiin, niin kuin se olisi hyvin voinut tehdä. Seuraava rata oli oikeastaan huomattavasti sujuvampi kuin ensimmäinen...monta putkea, joihin Bingley sai sujahdella. :) Kuitenkin loppusuoralla mun takaaleikkauksen ohjauksen ajoitus oli luultavasti taas pielessä, ja Bingley otti siitä kiellon. Olisi pitänyt tehdä siihen se mun toinen vaihtoehto eli persjättö...jonka Darcyn kanssa seuraavaksi teinkin onnistuneesti. Tulokseksi Bingleylle toiselta radalta siis vitonen.

Darcy teki superhienoa ja tasaista työtä tänään! Se myös yllätti mut positiivisesti siinä, miten lunkisti se otti uuden hallin, ei ollut huomattavissa minkäänlaista paineistumista, vaikka oltiin vieraassa paikassa ja kuulutuksetkin oli suht kovalla. On kai tuottanut hedelmää kiertää eri paikoissa kisaamassa. :) Darcy siis teki tänään tuplanollan, sijoituksin 5 ja 3/20. Hieno poika! <3 

Agitokodogs

Pitääpä päivittää tänne lyhyesti tämän viikon treeneistä. :) Keskiviikkona alkoi ATT:n ryhmätreenit jälleen kesätauon jälkeen. Mietin kesällä, että viitsinkö enää jatkaa ryhmässä, mutta toisaalta me tarvitaan ratatreeniä (rytmitykset yms.), eikä yksin oikein mitään rataa rakennella. Lyhyitä tekniikkatreenejä voi yksinkin tehdä, mutta on ihan kätevää, että kerran viikossa rakennetaan porukalla rata, jota mennään. Ja oli tosi hyvät treenit! Darcy kärsi selkeästi helteisestä kesäillasta, mutta puksutti eteenpäin kuin juna. <3  Sen kanssa meno tuntuu jo aika varmalta...siis varmalta silloin, kun tiedän itse mitä radalla teen. Bingleyn kanssa lähdettiin...sählättiin...ja sitten mä lopetin radan kesken, kun Bingley vaan pyöri jaloissa ja olin itse pari kertaa unohtanut minne pitäisi jatkaa. Ja siis huom., mä olin ehkä varttia aikaisemmin mennyt samaa rataa Darcyn kanssa unohtelematta sitä! Pikaisen itsetutkiskelun jälkeen tajusin, että juuri se peikko, kiireen tuntu, oli taas päässyt iskemään. Yritin nopeasti karkoittaa sen päästäni, ja otettiin alusta uusiksi. Käsittämätöntä, mutta sen jälkeen Bingley meni kuin unelma! Vau! Ei ollut epävarma, ei kysellyt, ei jäänyt pyörimään, ei ottanut kieltoja...vaan pinkoi ihan täysiä. Sain lähettää sen esteille, se lukitse ne ja sain itse lähteä jatkamaan ohjausta seuraavalle. Siis se toimi just niin kuin mä haluankin sen toimivan. <3  Parissa kohdassa se meinasi jäädä vähän pyörimään, mutta nekin johtui siitä, että mun ohjaus oli epäselvää. Kyllä harmitti kun ei ollut kameraa mukana! ;) Pitää ilmeisesti alkaa kuljettaa videokameraa treeneissä, että saan todistusaineistoa siitä, että kyllä Bingley (ja minä!) oikeasti osataan joskus mennä ihan oikeaa agilityakin. :)) Joka tapauksessa on se vaan jännää, miten oma päänuppi vaikuttaa niin radikaalisti menoon. Toki voi olla, että kisoissa Bingley käy muutenkin hieman ylikierroksilla, mutta varmaan suurin syy kisasähläykseen löytyy kuitenkin (jälleen kerran) narun tästä päästä. Nyt siis tämän psykologin täytyy vaan tehdä ahkerasti töitä itsensä kanssa. ;)

Torstaina Darcy pääsi tokoilemaan, ollaan nyt Lentsu Välimäen kuuden kerran tokokurssilla. Ilmoitin yhden koiran, ajatuksella että voin vaihdella molempia poikia oman halun mukaan. Darcy pääsi kuitenkin mukaan nyt jo toista kertaa, tuntuu että tällä hetkellä sen kanssa on (itselle) palkitsevampaa tokoilla, koska se osaa jo vähän enemmän eikä se ole ihan niin hönssö kuin rakas mustiaiseni. Darcyn kanssa on oikeastaan tosi hauskaa tokoilla, se on niin ihanan intoa täynnä aina. Mä myös tykkään kovasti sen työskentelytavasta, se kun tarjoaa itsekin paljon ja on aktiivinen...Bingley on ehkä vähän passiivisempi oppija, jos niin voi sanoa. On itse asiassa käynyt jopa mielessäni, että ei Darcyn kanssa varmastikaan kovin paljon tarvitsisi tehdä töitä, että se olisi valmis alo-luokan kokeeseen. Sitä en tosin tiedä, kestäisikö sen (tai mun) hermot moista koetusta, mutta ainakin noin periaatteellisella tasolla se voisi olla mahdollista. Pitänee käydä testaamassa hermoja möllikokeissa. :)

Darcy the paimenkoira
Kuva: Sirpa Saari

Tokotreeneissä siis ensin otettiin luoksetuloa, häiriöiden kera. Darcy ei välittänyt ympärillä lojuvista leluista, kartioista tai edes vieressä lelua vinguttavasta Lentsusta, mutta sen häiriöksi koitui (heiteltyjen namipalojen?) hajut maassa. Se juoksi lujaa mun luo, mutta sitten mun edessä ennen sivulletuloa alkoi haistella maata...kolmannella kerralla autoin pikkasen kädellä sivulle, jolloin saatiin onnistunut luoksetulo. :) Sitten otettiin seuraamista samoin häiriöin. Oon tosi ylpeä Darcysta, sen seuraaminen on kehittynyt tosi paljon lyhyen ajan sisällä...ainakin siihen verrattuna, kuinka paljon (lue: vähän) ollaan saatu aikaiseksi treenata. Ennenhän se edisti ihan tosi pahasti, mutta kun opin itse kävelemään hitaammin ja rennommin, on seuraamisasento korjaantunut kuin itsestään. Mutta tokossa ei riitä, että ohjaaja oppii kävelemään rauhallisen rennosti, vaan pitää myös oppia olemaan pomppimatta. Tämän opin eilen. Mä en ymmärrä, miten mun keho tekee asioita, joista en ole edes tietoinen. ;D Mä kun kuulemma hypähdän aina kun seuraamisessa pysähdyn. Ehkä yritän (tiedostamattani) korjata sitä, että jos koiran perusasento jää vähän löysäksi, niin mä pompin korjaamaan sitä, mikä tietysti ainakin aiheuttaa sen, että koira haluaa jättää perusasennon vähän väljäksi...kun se ohjaaja kuitenkin hyppii silmille. 8) Joten sain läksyksi harjoitella pysähtymistä, ilman pomppimista ja niin, etten myöskään pysähdy kuin seinään vaan otan hitaamman askeleen antaen samalla vinkin koiralle, että nyt pysähdytään. Huh, sanonpa vaan, että seuraaminen on kyllä ohjaajalle 100 kertaa vaikeampaa kuin koiralle... :)) Yksin seuraamisen jälkeen otettiin vielä pätkä yhdessä seuraamista, kaikki viisi koirakkoa siis lähtivät rivissä. Tämä oli häiriönä Darcylle vähän liikaa, ja aluksi se ei tuntunut tajuavan, että sen pitäisi seurata. Mutta lopuksi sai taas jutusta kiinni. Loppuun otettiin vielä paikallamakuu. Darcy meni hienosti maahan ensimmäisellä käskyllä (toisin kuin viime viikolla...tätä läksyä me sentään harjoiteltiin kerran). Se periaatteessa osaa paikallamakuun, mutta kuten Lentsukin totesi, se on vilkas koira ja jossain vaiheessa sillä vaan tulee tylsää. Sitten se alkaa vähän nuuskia, katsella ympärilleen ja eilen nousikin kerran, tajusi kyllä itsekin virheensä ja palasi omatoimisesti maahan jo ennen kuin ehdin korjatakaan. Saatiinkin läksyksi harjoitella kotona paikallaolon kestoa, että se oppii, että tämä on juttu, jossa ei auta muuta kuin rauhoittua. Niinpä heti illalla molemmat pojat saivat maata paikallaolossa vähän yli 3 minuuttia ennen kuin vapautin ne iltaruoalle. Molemmat jaksoivat hienosti. :)

Kuva: Sirpa Saari

Vaasa 30.7.

Vietettiin pidennetty viikonloppu Pohjanmaalla. Lauantaina kisattiin Vaasassa ja muuten nautittiin mökkeilystä. Bingley ui sydämensä kyllyydestä ja jopa Darcy oppi uimaan pienellä avustuksella. :) Kisoissa tavoitteena oli alunperin saada ainakin yksi tulos, koska me ollaan tähän asti haettu Pohjanmaalta lähinnä hyllyjä. Rauman kisojen jälkeen päätavoitteeksi muuttui kuitenkin lähinnä puomin kontaktit, joita molemmat ovat räiskineet - Bingley vielä törkeämmin kuin Darcy. Niitä ollaankin sitten viime viikolla muistuteltu ja molemmat ovat tehneet treeneissä hienoa työtä! Bingleyn kanssa tavoitteena oli lisäksi saada radalla itselle rauhallinen olo ja vähän vähemmän sähläämistä kuin edellisissä kisoissa Raumalla.

Darcy

Darcyn kaksi ensimmäistä rataa menivät ihan mukavasti. :) Ensimmäisellä radalla Darcy meinasi toiseksi viimeisen putken jälkeen "karata" edessä olevalle hypylle, mutta sain kuitenkin kutsuttua oikealle esteelle. Sama juttu tapahtui muuten myös Bingleyn kanssa. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut tehdä niisto-persjättö siihen, mutta hylkäsin sen suunnitelman, kun pelkäsin, että pojat bongaavat Aan evätkä löydä takaakierrolle. Darcylle ensimmäiseltä radalta 0, sij. 8/25. 

Toisella radalla keppien jälkeinen suora meni jopa yllättävän hyvin. Pikkasen Darcy kääntyi kyselemään, mutta irtosi kuitenkin esteille paremmin kuin uskalsin odottaa. :) Tuossa kohdassa olisi auttanut kovasti, jos pystyisi itse irtoamaan kepeillä kauemmas...treenilistalla tuokin. Muurin jälkeen valssailin ihan minne sattuu, meinasin törmätä seuraavaan esteeseen. :o Jos olisin ollut tuomari, olisin kyllä antanut tuosta kiellon...mutta tuomarin käsi ei siis noussut. Myös tältä radalta 0, tosin pienellä (0,91 s) yliajalla. Täytyy myöntää, että tuohon yliaikaan olen pettynyt. Tiedänhän mä, että Darcy ei ole maailman nopein koira ja että kisoissa sen vauhti kärsii edelleen. Mutta ei se mun mielestä varsinaisesti mitenkään hidaskaan ole... Darcy kyllä reagoi kuumuuteen huomattavasti enemmän kuin Bingley, joten voi olla että tietty terä puuttui suorituksesta ihan jo helteenkin vuoksi. Pari sekuntia taisi myös kulua muurin jälkeisessä sähläyksessä, lisäksi ihanneaika oli melko tiukka. Joka tapauksessa nyt tehtiin siis ensimmäinen yliaikanolla. Kaikesta huolimatta oon tosi tyytyväinen siihen, että Darcy teki molemmilla agiradoilla hienot puomin kontaktit ja lähti vasta vapautuskäskyllä! :))

Kolmatta rataa rakennettaessa totesin jo heti alkuun, että tämä ei ole yhtään meidän rata; hyppäri, jossa oli paljon eteenpäin irtoamista, mikä ei ole meidän vahvuus. Suorittaminen meni siis lähinnä hauskanpidon ja huumorin puolelle. ;) Darcy tosin suoriutui paremmin kuin olin odottanutkaan. Tuloksena 10, toinen koskettamisesta (mielestäni en kyllä koskettanut koiraa...vaikka eipä tuolla nyt mitään väliä ole..) ja toinen keppien väärästä aloituksesta, jonka huomasin Darcyn jo pujoteltua hetken. Olin myöhässä valssissa, joten peitin näkyvyyden kepeille ja Darcy eksyi väärään väliin (mitä se ei yleensä tee). Jäi mietityttämään, olisikohan Darcy kestänyt takaaleikkauksen kepeillä...

Bingley

Bingleyn kanssa en taas yhtään tiennyt mitä odottaa. :o Ennen radalle lähtöä hoin itselleni mantraa: "ei oo mikään kiire, ei oo mikään kiire...". Tavoitteena ettei päässä ole koko ajan kiireen tuntu ja että oma rytmi ei hajoa tai ohjaus pysähdy kuin seinään. Ja ykköstavoitteena tietysti puomin kontakti. Kaiken kaikkiaan meno ensimmäisellä radalla oli ihan eri näköistä ja tuntuista kuin edellisenä viikonloppuna Raumalla, joten ehkä se mantra jotain auttoi. :) Vaikka edelleenkin Bingley tuntuu jotenkin epävarmalta esim. käännöksissä. Tuon epävarmuuden näkee selkeästi mm. hypyissä, jotka ei ole ihan suoralla linjalla. Mistä se johtuu...?? Huh, paljon oon tätä Bingleyn ohjaamista pyöritellyt mielessäni ja varmasti paljon tulen vielä pyörittelemään. Tuntuu, että ongelmia on tullut sellaisissa asioissa, missä niitä ei aikaisemmin ole ollut... Välillä tulee välähdyksiä yhteisestä sävelestä ja silloin meno tuntuu tosi hyvältä, mutta välillä taas tuntuu, että ei yhtään lueta tai ymmärretä toisiamme. Mutta niiden pienten hienojen hetkien vuoksi (ja eteen) jaksaa tehdä töitä. :) Eka rata ei siis tuntunut miltään flow-menolta, mutta ihan ok:lta kuitenkin. Ja mikä tärkeintä, Bingley otti puomin kontaktin! Otti sitä kokonaiset 6-7 sekuntia, jos ollaan täsmällisiä. ;D Aikaisemmin tein sitä virhettä, että vapautin Bingleyn kontaktilla "varmuuden vuoksi" jo ennen kuin se oli 2on2off-asennossa, ja siitä syystä Bingley kadotti oikean paikan ja jää välillä jumittamaan kontaktille 4on-asentoon. Nyt menee treeneissä pääsääntöisesti hienosti oikealle paikalle saman tien, mutta näköjään paikka vaatii edelleen vahvistusta, että menisi siihen suoraan kisoissakin. Tämän kontaktilla viihtymisen vuoksi tulokseen tuli vähän yliaikaa, muuten siis tehtiin ensimmäinen 0 kolmosissa. :) Tämä yliaika (toisin kuin Darcyn) ei kuitenkaan sinänsä edes harmita, kun tiedän, että ilman kontaktilla viipymistä se olisi ollut reilusti alle ihanneajan.

Toiselle radalle en jäähdyttänyt omaa päätäni yhtä hyvin kuin ensimmäiselle, ja se kai näkyykin menossa. Ennen kisoja olin siis päättänyt, että jos jompi kumpi ei ota puomin kontaktia, jätän radan kesken. Olin luottanut siihen, että Aan kontakteissa ei ole ongelmaa, joten ne voi päästää ilman pysähtymistä. En siis ollut edes varautunut siihen, että sieltä loikattaisiin... No, Bingleyhän teki juuri sen, mutta koska en ollut varautunut siihen, en tajunnut tarpeeksi ajoissa myöskään keskeyttää rataa siihen, vaan jatkettiin menoa. :/ Keppien jälkeisellä suoralla Bingley ei hakenut esteitä yhtä hyvin kuin Darcy, joten muurilta tuli kielto. Rata loppui meidän osalta kuitenkin noin puolivälissä, kun Bingley ei pysähtynyt puomilla. Oikeastaan oli ihan hyvä, että sain puututtua siihen kisoissa. Nyt vaan harmittaa se, että myös Aa täytyy ilmeisesti "opetella uusiksi" ja alkaa vaatimaan silläkin pysähtymistä. Miksi mä ikinä lähdin lipsumaan kontaktien vaatimustasosta?? Joten kontaktitreeniä on luvassa. Myös vauhtitreeniä, koska etenkin Bingley tulee välillä alastulon aika hitaasti. Luulen että se johtuu ainakin osittain myös siitä, että mun epäjohdonmukaisuuden takia se ei enää ole varma, mitä siltä vaaditaan...

Kolmas rata ei edelleenkään ollut meidän, mutta juostiinpa se kuitenkin. ;) Tyytyväisin radalla olen kepeille menoon, jossa mun itse asiassa piti tehdä valssi, mutta koska olin auttamattomasti siitä myöhässä, niin kokeilin takaaleikkausta, mikä onnistuikin hienosti. Bingley kuitenkin hukkasi rytmin pujottelussa ja karkasi putken väärään päähän --> hyl. En kuitenkaan lähtenyt palauttamaan enää kepeille, joten jatkettiin siitä. Me ei olla taidettu myöskään koskaan harjoitella pussilla, jossa on raskas kangas. Niinpä Bingley kääntyi sieltä ensin pois, mutta suoritti kyllä toisella yrittämällä.

Kaiken kaikkiaan kisoista jäi kyllä huomattavasti parempi mieli kuin Rauman jälkeen. :) Toki meillä on vielä äärettömän paljon opittavaa ja kehityttävää, mutta tästä on taas hyvä jatkaa. Odotan kyllä jo kovasti, että Jaakon ratatreenit alkavat syyskuussa...josko saatais siellä vähän avattua tätä problematiikkaa. :)