Aika lentää ja ikää karttuu

Pennut ovat nyt jo 5,5 viikkoa vanhoja pieniä shetlantilaisia!

Kulunut viikko on ollut niin täynnä ohjelmaa, ettei blogin päivitykselle ole ollut aikaa. Univelkakin sen kuin kasvaa, kun ei vaan malta lähteä nukkumaan pentujen seurasta. Toisesta päästä yötä pennut vuorostaan pitävät huolen siitä, että töissä on käyty silmät ristissä...pieni lokkilauma herää yleensä klo 5 ollen kovasti sitä mieltä, että kaipaavat ruokaa, seuraa ja vapautta _nyt_heti_.  Eikä ne edes tienneet, että tänään on lauantai. ;)

Slaikka

Jäbä

Jamo

Antsku

Ymmi

Pennuilla on käynyt vieraita joka ilta poislukien tiistai, jolloin kävimme eläinlääkärillä. Pennut saivat sirut niskaansa ja samalla otettiin poskisolunäytteet pennuilta ja Lizzyltä. Isäehdokkaat olivat käyneet antamassa omat näytteensä jo etukäteen. Ihan mielenkiintoista ja hauskaa oli, kun dna-näytteidenotto oli ensimmäinen kerta sekä Hollannista jokin aika sitten Suomeen tulleelle eläinlääkärille, hoitajalle että minulle. Siinä sitten tavattiin ja käännettiin ohjeita suomesta englanniksi ja pyöriteltiin papereita ja poskiharjoja. :P Näytteet kuitenkin saatiin otettua, se on pääasia. Olin yhteydessä testejä tekevään Genoscoperiin, ja valitettavasti siellä on tällä hetkellä ruuhkaa, minkä vuoksi tulosten valmistuminen menee todennäköisesti hyvin lähelle luovutusikää. Jännityksessä eletään siis loppuun saakka. Yksi jännittävä juttu sentään on selvinnyt...kaikilla pojilla on timantit tallella. ;)

Söpöstelijät Ymmi ja Jäbä

Suloisin Ymmi

Sisko ja sen veli. Antsku vasemmalla, Jamo oikealla.

Slaikka

Jäbä kujeet mielessä. ;)

Jamo

Tänään kävimme myös "kotikäynnillä" Jäbän tulevassa kodissa. Kiitos Riikka että otit meidät vastaan! :) Pennut tutustuivat reippaasti vieraaseen ympäristöön. Leikkimisen ja tutkimusmatkailun jälkeen nukahtivat tyytyväisinä. Automatkailut sekä aikaisemmin viikolla eläinlääkärille että tänään Riikan luo ovat sujuneet erittäin hyvin. Olin itse asiassa vähän yllättynytkin siitä, ettei kukaan vinkunut tai osoittanut mitään protestin merkkejä, vaan suhtautuivat autoiluun hyvin lunkisti ja lepäillen suurimman osan ajasta. Olen pitänyt pentujen koppaa etupenkillä, josta olen alkumatkasta sujauttanut käden koppaan pentujen "seuraksi". 

Slaikka

Ymmi

Darcy ihmettelee, mitä Jäbä duunaa.

Pojat Jäbä ja Jamo

Kolme pennuista on jo löytäneet ihanat kodit. :) Slaikka ja toinen nartuista (todennäköisesti Antsku) etsivät vielä sitä omaa rakastavaa, harrastavaa ja yhteistyöhaluista kotia. Slaikka on ehdottomasti pentueen touhukkain pentu, koko ajan puuhailemassa jotain ja aina ensimmäisenä rohkeasti paikassa kuin paikassa. Uskoisin että siitä tulee erittäin mukava harrastuskaveri. Molemmat nartut (ja koko muukin pentue) ovat tosi tasaisen kivoja luonteeltaan, ne leikkivät mukavasti, joka päivä "rajummin" myös taisteluleikkejä, ovat reippaita ja ylipäätään syötävän suloisia. :)

Antsku on löytänyt mukavan kauneusunipaikan. ;)

Slaikka

Ei ne aina nuku

Pennut nukkuvat kauneusunia vielä valtaosan ajasta, mutta joka päivä alkavat olla touhukkaampia ja  ottaa enemmän ja enemmän kontaktia. Pari päivää sitten päästin ne ensimmäistä kertaa tutustumaan pentuaitauksen ulkopuoliseen maailmaan. Ei siinä muuten mitään, mutta viime yönäkin heräsin pari kertaa siihen, kun pennut hyppivät ja kiljuvat vasten porttia eivätkä voi millään ymmärtää, miksei muka keskellä yötä voi päästä vapaammille vesille leikkimään. Pennunkatsojille, jotka ovat osuneet uniaikaan, olen yrittänyt sanoa, että kyllä ne oikeasti välillä ovat ihan hereilläkin. ;) Alla yksi videotodiste siitä. Bingley murisee taustalla nonstoppina, hän on vähän näreissään näistä talonvaltaajista, joita on niin montakin, ettei niitä edes voi seurata yhdellä katseella. :P

Slaikka (trikki, jolla valkoinen täplä selässä) on pennuista paitsi isoin, myös selkeästi motorisesti kehittynein. Tuntuu kuin se olisi koko ajan askeleen edellä kehityksessä muita. Muut tulevat tasaisen varmasti perässä. Kaikista viidestä on kuitenkin tullut esiin tosi kivoja piirteitä ja oma suosikki vaihtelee hetken mukaan. Hienoja pieniä shetlantilaisen alkuja! :)

Neljä viikkoa ja viisi virallista nimeä

Aika menee hurjan nopeasti ja pennut kasvavat vähintään yhtä nopeasti. Viikon aikana on mm. opittu syömään kiinteitä, heiluttamaan häntää, murisemaan, pussailemaan sekä liikkumaan ja leikkimään vähemmän horjuen. Ai niin, ne osaavat nyt myös suorittaa (kissan-)putken. Tämä on nyt varmaankin sitä agilitypiireissä kuuman keskustelun herättänyttä pentutreeniä. ;D Lisäksi pennuilla oli aikaisemmin viikolla muuttopäivä, kun pääsivät jälleen väljemmille vesille makuuhuoneesta olohuoneeseen. Se on kivaa se. :) Darcykin on uskaltautunut pentuaitaukseen, sehän on ollut alusta saakka hyvin kiinnostunut pennuista, mutta totesi ne vähän pelottaviksi, kun ovat niin pieniä ja arvaamattomia ja horjuvaisia. ;) Bingley on edelleen sitä mieltä, että evvk.

Darcy miettii, että mikä toi on. No sehän on Ymmi. :)

Aamukahvi ja meikkaus pentuaitauksessa, mikäs sen mukavampaa. :)

Tappelu! Jamo ja Ymmi

Trikkipojat ruokailemassa.

Söpistelijät: Antsku, Jäbä ja Jamo

Äiti ja Slaikka-poika. Iso sydän!

Tällä viikolla meinasi myös iskeä paniikki, kun pennuille piti päättää viralliset nimet. Pentujen polveutuminen tullaan varmentamaan, minkä vuoksi nimet piti päättää jo tässä vaiheessa, että ne saa laitettua Genoscoperin tilauslomakkeeseen. Halusin valita nimet teeman mukaan ja mielessäni pyöri loppumetreille saakka kaksi vaihtoehtoa. Lopulta isommin iskivät kuitenkin Jamie Cullumin kappaleet, joiden mukaan pennut saavat nimensä. Ensi viikon tiistaina mennään tosiaan tunnistusmerkintään ja näytteenottoon, jonka jälkeen alkaakin jännittävä odotus... :)

Slaikka eli Cerebellum's If I Ruled The World

Jäbä eli Cerebellum's When I Get Famous

Jamo eli Cerebellum's Edge Of Something

Antsku eli Cerebellum's Fascinating Rhythm

Ymmi eli Cerebellum's Pure Imagination