9. helmikuuta 2011

Tulipahan testattua...

...ettei Bingley osaa keppejä vielä radan osana. Eilen oli epikset, enkä (laiskuuttani) jaksanut mennä niin ajoissa, että olisin kisannut sekä mölleissä että avoimissa, joten molemmat pojat pääsivät juoksemaan kaksi starttia avoimessa luokassa. Halusin myös testata, mitä Bingley sanoo kepeistä osana rataa...ja vielä kisoissa. Treeneissähän ne ovat nyt alkaneet sujua hienosti, viime kerralla jopa ilman ohjureita. Me ollaan menty lähinnä tyyliin: mutkaputki-kepit-hyppy-(käännös)-kepit-mutkaputki- jne. Osana rataa ei siis olla menty ilman ohjureita. Ja täytyy myöntää, että ehkä enemmän yllättynyt olisin ollut, jos Bingley olisi osannut mennä ne eilen epiksissä. Radalla se kyllä aloitti pujottelun, mutta usko tai kärsivällisyys eivät riittäneet loppuun saakka ja jätti ne kesken. Parin yrityksen jälkeen "luovutin" ja jatkoin matkaa. No, treenata pitää edelleen ja ottaa nyt (keppi)treeneihin mukaan myös vähän pidempää rataa, että tottuu siihenkin. Bingleyn vire kun on aina ihan eri silloin kun mennään rataa vs. pientä pätkää, esim. keppejä. Joten nyt pitää opettaa keppien suorittaminen myös radan osana kun fiilikset on ns. korkeammalla. Muuten Bingley suoriutui avoimen radasta paremmin kuin osasin kuvitellakaan. :)) Tosi nättiä menoa ja oli hienosti kuulolla. Ja jos Darcyn vauhti usein kärsii kisoissa, niin ainakin eilen Bingley sen kuin kiristi vauhtia kun pääsi kisaamaan. :) Puomiakaan se ei oo ikuna mennyt niin vauhdikkaasti kuin eilen. ;) En pistä pahakseni. Ohjauskuvioista ainoastaan välistäveto takkusi vähän...ja radan jälkeen sainkin siitä heti kommenttia Elinalta ja Jaakolta: "Mikä käsi ohjaa...?" Joo, hyvä että ensi viikolla taas jatkuu tekniikkakoulutukset, että muistuu taas mieleen, kuinka koiraa ohjataan. ;D Muuten leikkaukset ja valssit sun muut meni hienosti, joten kaiken kaikkiaan jäi hyvä mieli Bingleyn kanssa kisaamisesta. Loppukaneettina vain tuo tutuksi tullut: keppitreeniä, keppitreeniä...

Darcyn kärsivällisyys sen sijaan joutui koetukselle odottelusta. ATT:n epiksissä on aina ihan tosi paljon kilpailijoita, joten tiesin että odottelua tulee. Avoimen medit kisasivat viimeisenä, taidettiin noin 22 aikaan kisata viimeinen startti. Turhauman viimeinen pisara Darcylle oli, kun oltiin Bingleyn kanssa radalla ja tämä herra joutui odottamaan kevythäkissä. Niinpä kun tultiin radalta, oli Darcy oma-aloitteisesti kaivautunut ulos häkistä ja seisoi häkin ulkopuolella hämmentyneen näköisenä. :/ No, onneksi olin kerrankin ollut kaukaa viisas ja köyttänyt Darcyn vielä hihnasta kiinni varmuuden vuoksi...joten ei onneksi tullut tilannetta, että radalla olisin päässyt ohjaamaan kahta koiraa yhtä aikaa. Darcy pääsi kerran aikaisemminkin pois kyseisestä kevythäkistä, mutta nyt vain repeämä on huomattavasti suurempi. Äh, ärsyttää, koska en millään jaksaisi alkaa kuljettaa metallihäkkiä kisoissa / treeneissä enkä myöskään halua pitää koiria (aina) autossakaan. Erityisesti Darcy pystyy kuitenkin rauhoittumaan paremmin häkissä kuin autossa, jossa se on koko ajan vahdissa kiinni ikkunassa. Onkohan jollain jotain ideaa, mitä tehdä? Voisiko esim. ompelukaupasta löytyä jotain liimakangasta tms. vastaavaa, jolla voisi vahvistaa kevythäkin saumat?

Häkkiepisodista huolimatta Darcyn odotus vihdoin palkittiin, ja sekin pääsi kisaamaan. Sitä oli odotettu, sen huomasi. ;) Mieletön vauhti ja fiilis päällä, ei tainnut edes huomata että kyseessä oli kisat. Tämä vaan aiheutti sen, että olin auttamattomasti myöhässä lähes koko ajan. Ennakoivat valssit muuttuivat hidastaviksi valsseiksi ja sitä rataa... Joten luvassa oli iiiisoooja kaarteita ja suuuuuria linjoja. Näistä huolimatta tehtiin nolla ja sijoituttiin kakkosiksi. Ja Darcyn kanssa olin ottanut opikseni välistä vedoissakin, jotka sujui hyvin, kun taas olin saanut muistutuksen siitä, mitä mun käsien pitää tehdä... ;) Jotenkin olen kuitenkin tyytyväisempi Bingleyn rataan, jossa rytmitys oli paljon parempaa. Eilinen alleviivasikin sitä, että Darcyn ja Bingleyn ohjaaminen on oikeasti aika erilaista. Erityisesti jos haluaa onnistua molempien kanssa. ;) Joten onni sinänsä, että ovat eri säkäluokissa, niin että molemmilla on omat rataantutustumiset ja ehtii oikeasti miettiä, mikä ohjaustyyli sopii kummallekin...siis sitten kun joskus kisaavat samassa luokassa. Siihen taitaa kuitenkin mennä vielä "hetki". :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti