Kotikisat

...joista meinaa joka kerta myöhästyä. ;) Nytkin tulin paikalle 35 min ennen arvioitua rataantutustumisaikaa, vain huomatakseni, että aikataulusta ollaan 20 min edellä. Onneksi en lähtenyt pitkälle lenkille, muuten olis jäänyt eka rata välistä. :o Kauheella kiireellä siis rataantutustumiseen...

Rata 1. Persjättöjen juhlaa

Rataantutustumisessa mietintöjä aiheutti putki-muuri-hyppy-hyppy-putki-pituus -hässäkkä. Tai selvää oli, että teen ekan putken jälkeen persjätön, mutta toiselle putkelle vienti tuottikin muutaman harmaan hapsen. Meinasin leikata putkelle, mutta tajusin jo saman tien, että Janita Leinonen kutsuisi tätä ohjaussuunnitelmaa teleportaatio-ohjaukseksi, koska en millään voisi ehtiä putken toiseen päähän tekemään persjättöä, jos valitsisin leikkauksen. ;) Opit on siis menneet perille ainakin tältä osin ja hylkäsin suunnitelman A. Kuumeisesti tovin mietittyäni päätin luottaa Darcyyn ja irrota tekemään persjätön (kuinkas muutenkaan) hypyn jälkeen ennen putkea. Näin sain etumatkaa ja ehdin hyvin tekemään (arvatkaa minkä?) persjätön putken jälkeen. Tämä tuotti taas niitä pieniäsuuria onnistumisen hetkiä, kun suunnitelma onnistui täydellisesti myös koiran kanssa. ;) Erityisesti kun katsoi kanssakilpailijoita, joista moni yritti suunnitelmaa A eli teleportata itsensä putken päähän siinä onnistumatta... ;) Joka tapauksessa onnistuneista persjätöistä huolimatta me ei saatu nollaa vaan hylly. :D Eka virhe tuli, kun Darcy lopetti kepit kesken. Höh. Ei se sitä oo tehnyt aikoihin... Toinen virhe rapsahti samalla kun yksi muurin palikka kalahti lattiaan. Höh. Ei se niitä aikaisemmin oo tiputellut. Mutta hyl tuli siitä, kun viimeisellä putkella ohjasin surkeasti ja Darcy kiisi väärään päähän putkea. Höh. Olis pitänyt tajuta kiinnittää siihen enemmän huomiota jo rataantutustuessa. Etenkin kun viime treeneissäkin suurimmat yksittäiset ongelmat tuli nimenomaan vaikeista putkikulmista. Jälkiviisaana on selvää, että mun olis pitänyt kierrättää putkelle vähän. No, eipä tuo niin harmita, kun ei se nolla siitä putkesta ollut kiinni. Ja kun rata tuntui muuten niin kivalta. :) Mutta ehkä opin tästäkin taas jotain?

Ensimmäinen rata

Rata 2. Varmisteltu nolla

Eka rata tuntui varsin rennolta. Toisella radalla oli jostain syystä heti sellainen olo, että Darcy ei tunnu käteen ihan normaalilta, meni jotenkin vaisusti. Niinpä "piti" varmistella. Vaikka olihan tämä ratanakin enemmän läheltä ohjattava kuin edellinen hyppis. Tässä radassa pohdintoja kirvoitti toisen putken jälkeinen hyppykuvio, johon tultiin kovalla vauhdilla ja toinen hyppy piti kiertää, jonka jälkeen taas jatkettiin suuntaa vastakkaiseen suuntaan. Joo, kehnosti selitetty, katsokaa videolta. ;) Valssaamisen suljin pois vaihtoehdoista heti kättelystä. En ehdi, en todellakaan. Ainut vaihtoehto joka mulle tuli äkkiseltään mieleen, oli tehdä siihen poispäinkäännös-valssijuttu. Ja vitsit taas, mikä fiilis, kun sekin suunnitelma toimi. :)) Muuten rata oli aika perusmenoa. Kepeille kääntyminen meni pitkäksi, siinä olis pitänyt jarruttaa omalla liikkeellä jo aikaisemmin, että Darcy olis osannut tehdä tiukemman käännöksen. Tästä menosta ansaittiin kuitenkin meidän ensimmäinen LUVA kakkosissa. :)) Sijoitus oli 3.

Toinen rata

Rata 3. Farssi

Mietin pitkään, laitanko koko videota tänne tai myönnänkö koskaan tehneenikään moista rataa. ;D Kuitenkin kun joskus ostin videokameran, niin mietin että jos nyt kerran kuvataan, niin sitten myös kaikki näytetään. Myös ne epäonnistuneet räpellykset. Ja tämä rata kuuluu nimenomaan tuohon kategoriaan. :D Rataantutustuminen sujui hyvin ja rata tuntui kivalta. Vähän väsytti ja jännitti, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömästi. Silti jostain syystä onnistuin unohtamaan radan ja sitten kun se sählääminen alkoi, niin sitähän ei pysäyttänyt mikään. Muutama eka este meni ok:sti, mutta sitten päässä löi tyhjää enkä osannut tehdä persjättöä vaan jäin tepastelemaan renkaan eteen. Heh, ehkä päivän persjättö-kiintiö oli tullut täyteen. ;) No, koska jäin tämän sähläyksen vuoksi jälkeen, en ehtinyt tekemään suunnittelmaani puolivalssia ennen putkea, joten sähläystä siinäkin... Tuloksena että Darcy harhaili putken ohi katsomaan ratatyöntekijää. No, positiivista kai sekin, ettei sitä pitänyt pelätä. ;)) No, vihdoin päästiin putkelle, mutta sieltä tullessa Darcy lähti tekemään omaa rataa ja mä jäin ruikuttamaan että "ei kun tänne keinulle...". Videossa ei harmillisesti näy, miten mä sinne ohjaan, mutta luultavasti huonosti. No, sen jälkeen päästäänkin pari estettä taas eteenpäin kunnes jälleen ohjaan huonosti putken jälkeen ja Darcy hyppää iloisesti hypyn eikä mene puomille, kuten tuomari oli suunnitellut. Tässä vaiheessa viimeistään taisin naurahtaa tilanteen tragikoomisuutta. Jos sählätään niin sählätään sitten kunnolla. ;) Jostain syystä loppurata meni kuitenkin ilman sen suurempaa viihteellisyyttä, loppusuora jopa oikein mallikkaasti. Mietin että pitäisköhän mun mennä juttelemaan jollekin psykologille, että saisin tän pääkoppani kuntoon??? Kun näköjään ei itse suutarilla ole kenkiä... :D

Kolmas "rata" - katsominen omalla vastuulla ;)

Ajoittaisesta sähläyksestä huolimatta kisapäivä oli varsin mukiinmenevä. Tykkäsin kovasti Heidi Viitaniemen radoista. Niissä oli sitä haastetta, jota kakkosten radoilta olen toivonutkin. Eli että radassa on niitäkin kohtia, jotka ei oo ihan itsestään selviä vaan joissa saa oikeasti miettiä, miten ne kannattaisi ohjata. Lisää näitä! :) Ensi viikonloppuna Helsinkiin kisaamaan Purina Areenalle. :) Tavoitteet ei oo sen kummemmat kuin tottua taas yhteen uuteen kisapaikkaan. Kaikki hylkyjä paremmat tulokset on tietty aina plussaa. Ja hyvät hyllytkin kelpaa, kiitos. :)

Ps. Kiitos Sirpalle taas kuvista ja Pirkolle, Sirpalle sekä Maijalle videoimisesta!

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Turun näytelmät

Sunnuntai olikin näyttelypäivä, pitkästä aikaa. Oli mukava nähdä tuttuja ja käydä pyörähtämässä kehässä Bingleyn kanssa. Tyytyväisin olen siihen, miten hienosti Bee käyttäytyi...no, jos nyt ei oteta pientä isottelua huomioon ennen kehän alkua. ;) Pöydällä oli tosi nätisti kopeloitavana ja maassa seisoi nätisti. Liikkeetkin meni kai ihan ok. Tuomaritäti (Anita Whitmarsh) arvio Bingleyä seuraavasti:

God könsprägel, vackert huvud. Mycket god rygglinje. Ngt kort i halsen. Fin dubbelpäls. Rär sig välgående. Pris pga (?) ngt dålig skuldra plasering o kort hals.

Tällä siis laatuarvostelussa EH.

 Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Kuten kuvasta näkyy, Bingleyllähän on irtohäntä. Epähuomiossa taisin kiinnittää sen huonosti ennen kehään menoa. ;)

Keppejäkin ollaan ehditty treenata. :) Perjantaina sain hyvän vinkin kokeilla laittaa ohjurit ihan alas, lähes maantasolle. Tässä tarkoituksena, että ohjurit ovat vielä koiran apuna, mutta niin ettei ne ole koiran aktiivisessa näkökentässä. Eli siis että koira oppii katsomaan keppejä eikä ohjureita... Kokeilin tätä heti lauantaina ja tuntui toimivan tosi hyvin. :)) Uskon että tällä tavalla ohjureita on lopulta helpompi häivyttää kokonaankin, kun ne lähtevät maanrajasta eikä näkökentästä. Jes, eiköhän tää tästä!

Päivitystä...

Bingley tuli kisaikään lähes pari viikkoa sitten. Onnea mun pikkumustalle (ja sen sisaruksille ;))! Ei tosin ihan vielä päästä kisakentille, koska ne kepit on edelleen vähän kesken... Voi kun niin kovasti toivoisin, että omistaisin pihan (ja että olis kesä), jossa voisi ottaa muutaman toiston vaikka joka päivä. Nyt ehdin hallille vain viikonloppuisin omatoimitreenailemaan, joten oppiminen on väkisinkin hitaampaa. Jos rehellisiä ollaan, niin kyllä mua vähän ärsyttää / harmittaa, vaikka kuinka yritän uskotella itselleni ja muille, että "eihän meillä mikään kiire ole kisaamaan"... Mutta aikuisten oikeesti kyllä mua vähän jo kutkuttais päästä kisabaanoille mun minihauvan kanssa... ;) Ja siitä saatiinkin aasinsilta siihen, että Bingley tosiaan sai sen ensimmäisen merkinnän kisakirjaansa eli raksin kohtaan mini. :) Halusin mittauttaa Been ennen ekoja kisoja, ettei tarvi sitä sitten enää jännätä kisa-aamuna. Eihän tuo mineys tosin mikään yllätys ollut, mutta ainahan se mittauskin vähän jännittää. Joten nyt ei muuta kuin niitä keppejä, keppejä, keppejä...

Viime viikonloppuna Bingley pääsi myös näyttelyharkkoihin. Oli pakko käydä pitkästä aikaa vähän muistuttelemassa pojalle, miten kehässä ollaan. Aluksi luuli vissiin, että pääsee agilityradalle: huusi ja piippas kuin syötävä. Jep, tollasta se on aina kun se tulee kentälle... ;0 Mutta yllättävän nopeasti Bingley "alistui kohtaloonsa" ja yllätti mut erittäin positiivisesti käytöksellään. Seisomiset, liikkeet ja pöydällä olot meni mallikkaasti. Nyt vaan vähän mietityttää, kun meillä on perinteisesti näyttelyharkat menneet päin peetä, mutta itse näyttelyissä Bingley on aina käyttäytynyt hienosti....joten mitähän tämä tarkoittaa, kun harkat menee hyvin?? Siitähän mulla ei vielä ollut aikaisempaa kokemusta, mutta sunnuntaina nähdään mitä se tarkoittaa näyttelykehässä. ;)

Ja takaisin agilityyn... :) Bingley siirtyi tällä viikolla samaan kilpailevien ryhmään, missä Darcykin on. Näin ollen multa "säästyy" yksi arki-ilta (jolloin voin käydä pelaamassa sählyä agi-porukan kanssa...hih, hauskaa oli sekin!) ja toisaalta saadaan myös kaivattuja haasteita Bingleyn treeneihin. Kouluttajamme tekee 2-3 luokan ratoja, ja mä oon kovasti tykännyt niistä. Sopivasti haastetta, I like. :)) Darcy tosin on parina viime viikkona ollut ihan höppänä treeneissä. :/ Joku aika sittenhän mä ylistin sitä siitä, että sillä on harkoissa aina oikea viretila päällä...no, nyt ei todellakaan ole ollut, vaan se on hössöttänyt hullun tavalla ja tehnyt mitä sattuu. Lieneekö siitä, kun pidettiin joulutaukoa ja edelleen treenataan harvemmin kuin esim. alkutalvesta, joten energiaa piisaa..? Eilenkin eka kierros meni ihan sählätessä, toka rata jo vähän paremmin ja kolmannella kerralla malttoi jo olla kuulolla, mutta mä aloin siinä vaiheessa olla aika hengästynyt ja puhki, joten ei ihan osunut yksiin meidän eiliset treenit.. Bingley sen sijaan pääsi pätemään oikein kunnolla ekoissa treeneissään uudessa ryhmässä. :)) No, olihan meilläkin ongelmakohtamme, mutta kaiken kaikkiaan upeaa menoa, suoriutui huipusti jopa niistä vaikeista radankohdista ja vaikka Bingley käy ihan kuumana radalle mennessä, niin silti se oli eilenkin hienosti kuulolla. Musta tuntuu muutenkin, että meillä on viime aikoina alkanut synkkaamaan enemmän. Kivaa. :)  (Ja tän takia mulla on jo kisakuume sen kanssa!!!) Ne hankaluudet tuli lähinnä putkilla...itse asiassa molemmilla pojilla putket takkus eilen. Radalla oli musta mutkaputki, josta Bingley hämääntyi. Se taisikin olla Been ensimmäinen kohtaaminen mustan putken kanssa. Ekalla kerralla se meni sisään, mutta kääntyi pois...eikä sen jälkeen meinannut mennä sinne lainkaan, vaikka mitä yritin. Suoristettiin sitten putki, jolloin suostui menemään kun näki valoa tunnelin päässä. ;) Parin toiston jälkeen saatiinkin se loivalle mutkalle, jolla jatkettiin. Radalla oli useampikin vaikea putkikulma, joissa molemmat ottivat kieltoja... Huomasin että vaikeimpia kohtia on ne, joissa edellinen este on vähän kauempana ja sitten tullaan putkelle sivulta. Eli kuljetusta ja sitten putkelle irtoamista vaikeasta kulmasta... Näitä pitää harjoitella jatkossa.

Kakkosten korkkaus

Täytyy sanoa, että eipä ole taas hetkeen jännittänyt niin paljon kuin tänä aamuna, kun tein lähtöä kisoihin. Meillä on Darcyn kanssa ollut lähes kolmen kuukauden kisatauko ja se kyllä tuntui...perhosina vatsassa. ;) Tuntui kuitenkin kivalta päästä kisaamaan taas. Nälkä kasvaa syödessä ja kisahimo kisatessa, näinhän se on...

Hyvinkään kisapaikka oli mukava ja ennen kaikkea lämmin. Sinne voisin hyvin mennä uudelleenkin, vaikka vähän kauempana onkin (2 h yhteen suuntaan). Olen muuten miettinyt lisäyksenä tämän vuoden tavoitteisiin, että Darcyn (ja myöhemmin Bingleyn) kanssa pitäisi vaan käydä kisaamassa mahdollisimman monissa paikoissa, että tottuisivat erilaisiin ympäristöihin ja esteisiin. Nytkin kyllä huomasi, että Darcy oli aluksi vähän "varpaisillaan" uudessa hallissa. Mutta ihmeen nopeasti into voitti epävarmuuden! :)

Ensimmäisellä agiradalla Darcyn epävarmuus näkyi siinä, että se sipsutteli alkuradan. Mutta oli hauska seurata sitä, kun noin puolessa välissä se voitti pelkonsa ja laittoi vitosvaihteen päälle. :) Rata meni muuten hienosti, mutta keinun ohituksesta (kielto) harmittava vitonen. Tuntui kuitenkin hyvältä se, että noinkin hyvä rata tehtiin uudessa hallissa. Toinen rata oli hyppäri. Se tuntui tosi kivalta jo rataantutustumisessa ja sitä se olikin. Darcy oli jo lähes oma itsensä ja antoi mennä täysiä heti alusta. Rata menikin hienosti siihen asti, kunnes loppupuolella putkesta tullessa en ottanut Darcya kunnolla haltuun ja Darcy veti omat johtopäätökset ja meni väärälle esteelle. Siitä siis tulokseksi hyl. Mutta itse asiassa en ole siitä niin pahoillani, koska oon tosi tyytyväinen siitä, että Darcy on treenien myötä saanut vähän itsenäisyyttä ja irtoaa jo paljon paremmin kuin aikaisemmin. Toki se tarkoittaa sitä, että helpommin tulee "vääriä ratoja", jos mä en ohjaa skarpisti. Mun oppitunti nro 1 oli kuitenkin se, että mun pitää jatkossa muistaa putkien jälkeen ohjata paljon tarkemmin. Molemmat virheet (ekan radan kielto ja tokan väärä rata) tuli nimittäin putken jälkeen. Muistuupa vaan mieleeni Janita Leinosen radanlukuluento, jossa sitä tolkutettiin... Mutta kantapään kautta pitää näköjään kaikki oppia. ;) Ratoja en saanut tällä kertaa videolle, kun ei ollut tuttuja paikalla, enkä viitsinyt vieraita pyytää kameran taa..