28. elokuuta 2010

Miten voi olla näin vaikeeta...

...päättää, koska me debytoidaan kisoissa Darcyn kanssa?? Olin jo asennoitunut 10.10. kisoihin, mutta tänään treenit meni niin hienosti, että yhtäkkiä se tuntuu olevan ikuisuuksien päässä. ;) Miksei joku voisi päättää mun puolesta? Tällä hetkellä kontaktit sujuu hyvin ja virheettömästi ilman kosketusalustaa. Ja kepeillä tapahtui taas uusi harppaus, kun otin viimeisetkin ohjurit pois. Onnistumisia tuli...mutta toisaalta tuli myös viimeisen kepin "unohduksiakin" jonkin verran. Alussa ei ole mitään ongelmaa, Darcy löytää oikean keppivälin hyvin eri kulmistakin. No, lisätreeniä ne vaatii, mutta joka tapauksessa tämä päivä jää historiaan ensimmäisenä kertana, kun Darcy on mennyt kepit ilman ohjurin ohjuria. JES! Kysymys siis jää...koskas me sinne kisoihin...??

Tämä päivä on ollut historiallinen myös Bingleyn osalta. Se nimittäin meni ensimmäistä kertaa elämässään koko puomin, ja hienosti menikin. :) Tähän mennessä ollaan harjoiteltu pelkkää alastuloa, ja ehkäpä Darcyn keppionnistumisista innostuneena päätin ottaa askeleen tuntemattomaan myös Bingleyn kanssa. Kokonainen Aa saa vielä odottaa, siitä riittää vielä toistaiseksi alastulon harjoittelu, mikä kyllä sujuu oikein mallikkaasti sekin.

Tämä syksy on tuntuu olevan täynnä agilitya...no, en valita eikä pojillakaan näytä olevan mitään sitä vastaan. :) Toisaalta mitä pidemmälle menee, sitä paremmin ymmärtää, kuinka mölli-ohjaaja mä vielä olen. ;) Mutta aina oppii. Erityisesti Elina Jänesniemen kurssit on olleet tosi opettavaisia sekä teknisesti (itselle ja koirille) että oman ohjauksen merkityksen ymmärtämisen kannalta. ...ja kisakuume senkun kasvaa...
(Ps. Muistuttakaa mua sitten siitä, kun oon vatsa kuralla ennen niitä kauan odotettuja ensimmäisiä kisoja...)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti