Maanantai on normisti agilitypäivä; ensin koulutan omaa mölliryhmääni ja sitten treenaan itse Darcyn ja Bingleyn (ja satunnaisesti myös Lizzy saa tuurata jompaa kumpaa poikaa) kanssa. Tämänkin viikon maanantai oli agilitypäivä, mutta vietimme sen tällä kertaa mölliryhmäläisteni ehdotuksesta naapuriseuran epiksissä. Kouluttamisessa on ihan älyttömän palkitsevaa nähdä, kuinka ryhmäläisten into, palo ja motivaatio lajiin kasvavat. Taidoista nyt puhumattakaan! Sen voimalla jaksaa joka maanantai lähteä vetämään treenejä, ja vaikkei ihan aina lähtiessä huvittaisikaan, niin mieliala on aina hyvä treenien päätteeksi. :) Vuosi sitten aloittaessani kouluttamisen monet olivat vakaasti sitä mieltä, ettei heitä kiinnosta kisaaminen pätkääkään... Hahaa, on ollut hauska nähdä, kuinka nälkä (kisaamiseenkin) kasvaa syödessä...ja taidot harjoitellessa. ;) Eikä sillä että kisaaminen olisi "must" kaikille, mutta itse saan siitä isot fiilikset ja se on ikään kuin kuorrute kakkuun....jollain tapaa luonnollinen jatkumo oppimisen ja kehittymisen tiellä.
En viitsinyt tällä kertaa ottaa poikia kisaamaan (vaikka puomin palkkaaminen epiksissä olisi aina tarpeen), koska muuten en olisi ehtinyt seurata ja tsempata koulutettaviani. Lizzyn ilmoitin kuitenkin starttiluokkaan, koska halusin sille kokemuksen uudesta paikasta. Tämä oli ensimmäinen kisakokemuksemme vieraassa hallissa; onhan neiti toki hengaillut mukana aina kun pojat ovat kisanneet ja siinä sivussa päässyt leikkimään halleissa ja kokeilemaan lämppäesteitä. Lizzy riekkui ja räksytti oikein mallikkaasti odotellessaan, eivätkä halli tai erilainen pohja tuottaneet mitään tuskaa. Rata ei haastavuudessaan päätä huimannut, mutta siitä huolimatta melkein sain kiellon aikaiseksi, kun yhdessä kohtaa unohdin törkätä esteelle. Tästä huolimatta siis nolla ja sijoitus 2. Alla vielä video radasta.
Agility Lizzyn kanssa alkaa olla niin kivaa, että palo oikeille kisakentille senkin kanssa kasvaa koko ajan. Ehkä ne kepit ja keinu ja vähän A:kin tästä vielä joskus valmistuvat... ;)
Tänään osallistuttiin ATT:n järjestämään lihashuoltopäivään, jossa kouluttajana / ohjaajana toimi koirahieroja Anu Rikkilä. Olin alunperin ilmoittanut sinne Bingleyn, mutta aamutoimia tehdessäni pikkuherra veteli sikeitä nautinnollisen näköisenä, kun taas pikkuneiti oli täynnä energiaa etsien ärsykkeitä ja aktiviteettia milloin mistäkin. Koira siis vaihtui lennosta ja neiti energinen pääsi mukaan. Päivään kuului teoriaa, balancea (syviä lihaksia ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia) sekä lopuksi vielä kotihieronnan opettelua. Oli hauskaa ja opettavaista!
