SM 2012

Matka alkoi pakkaamalla auto täyteen pieniä shetlantilaisia. Yhteensä viisi lähti, mutta yksi jäi matkan varrelle. Tuli tosin onneksi takaisin mukaan kotimatkan varrelta... :) Lizzy pääsi siis hoitoon kasvattajalleen Kaisalle. Lissulla olikin ollut ihan hurjan hauska viikonloppu, kun viisi kuudesta pentuesisaruksesta kokoontui yhteen. Menoa ja meininkiä kuulemma riitti sisaruksilla... Kiitin kyllä itseäni monta kertaa viikonlopun aikana loistavasta päätöksestä olla ottamatta pentua mukaan. Sen verran menoa ja meininkiä oli ihan noiden aikuistenkin kanssa. :) Tosin pojat yllättivät mut loistavalla käytöksellään! Varoittelin Jennaa menomatkalla, että voi olla että Darcy on tosi levoton yöllä..niin kuin on ollut niinä harvoina kertoina, kun ollaan hotellissa yövytty. Mutta pah! Meidän huoneen sopuliedustus näytti nuoremmilleen pikkumustille, miten hotellissa kuuluu olla. Darcykin hyppäsi sängylle heti ruoan jälkeen ja nukahti saman tien. Mahtoi olla väsynyt poika molempina iltoina. <3



Kuva: Kaisa Vanhatalo
Lissulla (edessä) oli ihan omat vauhtiajot Jämsässä. :)


Perjantaina olin ilmoittanut kummankin hyppikselle. Ensin oli Bingleyn vuoro Martti Salosen radalla. Usein ei käy niin, että on sellainen olo, ettei muista rataa tutustumisenkaan jälkeen. Nyt oli. Rata ei periaatteessa ollut mitenkään vaikea, mutta samaa pyöritystä mentiin pariin kertaan ja lisäksi linjat niissä kohdissa oli vähän haastavat. Siitä huolimatta, ettei rata tuntunut omalta, me tehtiin pikkumustan kanssa aika hyvä ja sujuva rata. Sitähän ei lasketa, että Bingley sinkosi väärässä kohtaa putkeen. ;) Radasta jäi hyllystä huolimatta kuitenkin tosi hyvä mieli seuraavaa päivää varten!

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Darcyn rata oli Sisko Pulkkisen käsialaa. Tosi kiva perusrata, jossa ei olisi pitänyt olla mitään ihmeellistä. Paitsi että unohdin, että ohjattavana on Darcy eikä Bingley. Kun Bingleyn voi vain huitaista putkiin, täytyy Darcy saattaa niihin ihan kädestä pitäen. Joten eka virhe tuli siitä kun herra sopuli törmäsi, siis törmäsi, putken suuhun. Mä oon ihan varma, että sillä on joku hahmotushäiriö. :o Radalla taisi tulla pari muutakin putken kieltoa, vaikka hyviäkin kohtia oli, enkä mä niihin virheisiin halunnut jäädä märehtimään. Niinpä päätin, että sunnuntaina pitää vaan ohjata Darcya tarkasti eikä olettaa mitään. :)

Lauantaina erittäin huonosti nukutun yön jälkeen suunnattiin nokka aamulla kohti Tikkakoskea. Bingley edusti Sheltanninlammaskoiria mini-joukkueessa, oon tosi iloinen että saatiin mahdollisuus kisata joukkueessa! Darcy oli ATT:n medi-joukkueessa varakoirana, ja ATT:n medit pärjäsivätkin ihan huipusti ollen viidensiä. Onnea!! :) Bingley aloitti joukkueen ensimmäisenä koirana, meille se paikka sopi loppujen lopuksi tosi hyvin. Eipä tarvinnut jännittää loppupäivää muuta kuin kavereiden suorituksia. :) Rata oli Anne Viitasen ja tosi kiva rata olikin. Radassa oli pari kohtaa, mitkä mietitytti, mutta muuten aika sujuvaa menoa. Vaikeimpana itse pidin kepeille menoa, mutta se meni lopulta oikein mallikkaasti. :) Ensimmäinen virhe tuli kuitenkin riman tiputuksesta. Enpä edes muista koska Bee olisi viimeksi tiputtanut riman, joten harmi että se sattui juuri tähän kohtaan. Seuraava virhe oli kielto, kun Bingley juoksi keinun ohi laajan valssin jälkeen. Harmi sekin "helppo" virhe, mutta muuten jäi oikein hyvä olo radasta! Meno oli sujuvaa ja tehtiin kuitenkin tulos (10)! :) Ennen rataa jännitti sillä tavalla sopivasti; pikkasen ehkä liikutuin kun halailin mun pientä mustaa poikaa ja supatin sen korvaan, että on niin ihanaa saada kisata sen kanssa. <3  Muut meidän joukkueen mustat pikkupojat tekivät nollan, hyllyn ja vitosen, joilla tuloksilla lopulta olimme 12. paras minijoukkue. :)

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Lauantaina hotellille päästyämme kävimme syömässä ja juomassa viinilasilliset...ja saimme ehkä Suomen parasta palvelua. Turku, ota mallia Jyväskylästä! ;) Sen yön nukuin vähän paremmin kuin edellisen, ehkä koko päivä auringossa oli tehnyt unilääkkeenä tehtävänsä. Sunnuntaina vuorossa oli sekä Bingleyn että Darcyn yksilökarsintaradat. Itse olin tosi tyytyväinen uudesta järjestelystä eli siitä, että rataan tutustuttiin ryhmissä ja jokainen ryhmä suoritti radan heti tutustumisen jälkeen. Olin nimittäin ennen kisoja jännittänyt eniten sitä, miten pystyn kaiken jännityksen keskellä pitää mielessä kaksi rataa ja seuraamaan kehiä, koska on oma vuoro... Nyt sain onneksi lähteä Bingleyn kanssa ensimmäisessä ryhmässä, ja vasta Bingleyn suorituksen jälkeen vilkaista ensimmäisen kerran medien rataa ennen uutta rataantutustumista. Eli sain keskittyä molempien poikien suorituksiin erikseen, mistä olen tosi kiitollinen. Kiitos JAT tästä järjestelystä!

Minien radalla tuomarina oli Seppo Savikko. Hän oli tehnyt tosi kivan radan, jonka haasteena oli kova ihanneaika, johon kovinkaan moni ei yltänyt. Rata tuntui aikalailla meille sopivalta ja omaa suoritusta odotellessa oli taas tosi hyvä fiilis. Jälleen se sopiva jännitys. :) Se fiilis välittyi myös radalle, tuntui että oma ohjaus oli (kerrankin) sopivan tarkkaa, muttei kuitenkaan liian varmistelevaa eikä toisaalta myöskään sähläävää...virheet joihin mä usein sorrun jännityksessä. Bingleyn kanssa meno tuntui sujuvalta loppuun asti...harmi vaan Bingley meni taas väärään päähän putkea. ;) Olin lähes loppusuoralla sen verran myöhässä, etten ehtinyt ohjata sitä kunnolla ensimmäiseen, oikeaan, päähän. Jälkeenpäin ajatellen olisinhan mä voinut sitä sieltä kauempaakin ohjata kääntymään oikeasssa kohtaa omalla vartalon liikkeellä, mutta näin nyt kävi tällä kertaa. Enkä voi kieltää etteikö harmittanut... Mutta sitä agility on, joskus niin tosi pienestä kiinni. Ja loppujen lopuksi päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen hyvä ja sujuva meno. Edelleen muistellen, että sitä meidän meno ei vielä vajaa vuosi sitten ollut...lähelläkään... ;)

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Darcyn rataantutustuminen olikin melko pian Bingleyn suorituksen jälkeen. Jonkin verran vaati töitä unohtaa Bingleyn rata ja keskittyä seuraavaan suoritukseen. Rata oli Anne Viitasen, ja vähän oli ristiriitaiset fiilikset tutustumisessa. Rataprofiilissa oli paljon enemmän pyöritystä kuin mineillä, lisäksi rata sisälsi paljon ansaesteitä, erityisesti yhden putken, johon tosi moni upea koirakko hyllytti. Tiesin että radassa meidän vahvuutena on, että Darcy pysyy yleensä ihan hyvin hanskassa, vaikka lukeekin jo rataa aika hyvin. Eli kerrankin tämä Darcyn "putkivamma" oli meidän puolellamme. ;) Toisaalta tällainen pyörityksiä täynnä oleva rataprofiili ei ole ihan meidän omimpaamme, koska Darcy hyppää mielummin pitkästi kuin kääntyy pienesti. Tai siis en osaa ohjata sitä kääntymään pienesti... ;) Lähdimme siis melkein vailla odotuksia radalle. Darcy on kuitenkin näköjään päättänyt näyttää mulle, että siinä on munaa (vaikka ne siltä raukalta leikattiinkin) enemmän kuin mä uskonkaan. :) Sillä niin vaan väännettiin (ja korostan sanaa väännettiin) nolla kasaan! Mä hukkasin oman paikkani pari kertaa, kalastelin Darcya pariin kertaan, mutta ei näissä kisoissa tyylipisteitä jaeta ja kun virheitä ei kerran tehty, niin paikka finaalissa oli taattu. :) Ihan huippua! Vaikka lähdin ensimmäisiin SM-kisoihimme vailla odotuksia, niin ajatuksena kuitenkin oli, että olisihan se kiva olla finaalissa. Uskoin että Bingleyn kanssa siihen olisi paremmat mahdollisuudet, mutta toisaalta niin uskoin nollavoitonkin kanssa. Ja pari viikkoa sitten Darcy sai nollavoiton...ja nyt Darcy oli finaalissa... Mun maailman paras Darcy. <3 

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari
Kerrankin olen ajoissa lähdössä ohjauksessa... ;)

Kuva: Sirpa Saari

Medien finaalit oli ensimmäisenä kolmesta säkäryhmästä. Ja ehkä parhaimpaan aikaan; Darcyn mennessä radalle tuli nimittäin pari piskoa vettä, sen jälkeen alkoikin aikamoinen kaatosade, joka jatkui aina minien finaaliin asti. Aikaisemmilla radoilla oli vaan ollut fiilis, että nää on vaan "vähän isommat kisat", mutta finaalissa kaikki katsojat oli kerääntyneinä yhden radan ympärille, joten perhoset lentelivät vatsassa enemmän kuin koko viikonloppuna aikaisemmin. Onneksi bajamajat oli lähellä... :D Radan rakennusta katsellessa jännitys näkyi siinä, että olin "pikkasen" herkällä tuulella. Aloin mm. itkeä kun Anu kertoi Budin edesottamuksista...ja kun meidän kouluttaja Mirva tuli kysymään, onko ratasuunnitelma tehtynä, mä sain vaan suustani "joo" ja pyyhin silmäkulmaani. ;') Kiitos Mirvan ja Anun sain kuitenkin rataan jonkinlaista suunnitelmallisuutta ennen kuin lähdin tutustumaan siihen!  Darcy lähti suoritukseen 28. paikalta eli karsintaradan jälkeen oltiin 22. Oikein hyvä paikka lähteä. :) Ratakin oli aika mukava, tuomarina medeillä Seppo Savikko. Paria paikkaa mietin, mutta tuntuu että sain tehtyä meille sopivat ohjausvalinnat kaiken kaikkiaan. Jännitys näkyi ja tuntui alun kankeutena...ja ylipäänsä täytyy sanoa, ettei tuo finaalirata ollut parasta meitä. ;) Mutta vaikka jännitys ja väsymys näkyi vauhdissa (etenkin kontakteilla, en muista koska Darcy olisi noin varonut niillä...), niin pystyttiin kuitenkin tekemään lähes sujuvaa rataa, ja se jos mikä täytti kaikki odotukseni ja toiveeni finaaliradasta! Alussa Darcy sai kuitenkin kiellon (ja menetti aika paljon aikaa), kun juoksi oman liikkeeni mukanan Aan ohi. Videolla näkee, että Darcy jo melkein meni sinne, mutta päätyi kuitenkin seuraamaan jalkojani. Sinänsä harmittaa, kun samanlainen kontaktin (keinun) ohitus tuli myös Bingleyltä joukkueradalta. Oppituntina siis, ettei kontakteja pidä olettaa vaan oikeasti ohjata! Tässäkin (niin kuin Been joukkueradallakin) tultiin käännöksestä, joten itsekin varmaan peitän näkyvyyttä kontaktille ja kun vaan juoksen, niin ei varmaan ihme, että koirat juoksevat ohi... Jälleen olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Darcyn kanssa pakka ei hajonnut kiellon jälkeen, vaan tehtiin muuten puhdas rata loppuun. Aalla sekoilusta kuitenkin pienesti yliaikaa ja lopputulos oli 5,18 ja sillä kokonaissijoitus 32/178. Ei hullummin ekoissa SM-kisoissa. :) Täältä löytyy Darcyn finaalirata videolla, valitettavasti muut radat eivät tulleet nauhalle.

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Kuva: Sirpa Saari

Pääsylippu isoihin kotikisoihin ja muita trion kuulumisia

Taas on blogin päivitys jäänyt. Tässä pikakuulumiset jokaiselta kolmelta. :)

Lizzyn kanssa ollaan ihmetelty maailman menoa, hän on kyllä niin kovin reipas pentu, että sen kanssa on aina ilo mennä paikkoihin. Hän on jo kokenut kisaturisti ja työkaveri, lisäksi tuttavuutta ollaan tehty lukuisiin ihmisiin, koiriin ja paikkoihin. Se syö, leikkii ja rentoutuu paikassa kuin paikassa. Eli varsin pätevä pentukoira siis. :)  Pojat ovat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän hyväksymässä Lissua laumaan, ja nyt koko trio leikkii jo ihan kivasti yhdessä. Lizzystä on niin hauskaa, kun se saa juosta poikien perässä..eikä se enää paljoa jää jälkeen. ;) Edelleenkään pojat eivät siedä pentua, kun sillä on hepuli päällä tai kun eivät itse ole leikkituulella. Eivät kuitenkaan tee muuta kuin murise, joten sinänsä voin täysin luottavaisin mielin pitää näitä kolmea yhdessä päivisinkin. Ja toisaalta hyvähän se on, että vanhemmat opettavat pennulle vanhempien kunnioittamista eivätkä ihan anna hyppiä silmille.

Kuvat: Sirpa Saari

Tästä pitäisi päästä...

...yli!

Salon kisoissa Lissu pääsi ensimmäistä kertaa putkeen...
Se oli super hauskaa!



Hurja pentu taistelee hanskasta.

 

<3

Bingley on tässä välissä kisannut kolme starttia Salossa ja kaksi Vaasassa. Salossa oli kylmä ja voi olla että pohjallakin oli jotain vaikutusta siihen, että musta tuntui kerta kaikkiaan, että mun jalat ei liiku. :( Rehellisyyden  nimissä täytyy sanoa, ettei mun kuntokaan ole huipussa, mutta kyllä mä nyt yleensä pääsen liikkumaan paremmin. Vasta viimeisellä neljästä radasta tuntui, että lihakset oli edes lämpimät ja pääsin vähän liikkumaan. No, tästä opiksi, että etenkin kylmällä säällä pitää vaan oikeasti lämmittää ne omatkin lihakset kunnolla! Salon kahdesta agiradasta jäikin vähän huono fiilis juuri sen takia, että oma liikkuminen oli niin kökköä, mikä tietysti heijastui myös koiran menoon. Onneksi viimeinen rata meni vähän paremmin, vaikka siitäkin tuli hyl, kun Bingley irtosi vähän liikaakin (väärälle esteelle). ;)

Eilen oltiin Vaasassa kisoissa. Siellä toinen radoista oli selkeästi profiililtaan enemmän Bingleylle sopiva ja toinen Darcylle. Sillä ensimmäisellä, Bingleylle sopivalla, harmittavasti kuitenkin vitonen kepeille menossa, jonne en ehtinytkään suunnittelemallani tavalla ja rynnimiseksi meni, muuten meno tuntui oikein sujuvalta. Tällä vitosella kuitenkin päästiin 2. sijalle...nopeimmalla ajalla. Meidän ei selvästikään vielä tänä vuonna kuulu osallistua karsintoihin. :D  

Shelttiriehassa Bingley kuitenkin kunnostautui syömällä nakkeja (naisten iskemisen lisäksi) ja voitti koko shelttipoppoon vetelemällä niitä (...nakkeja siis...) nopeimmin nassuun. Mä ajattelin ettei sille yhtään maistuisi, kun pikkupojalla oli vaan tytöt mielessä, mutta oli ilmeisen hyviä nakkeja... Hassu poika, meillä on sitten kakkoslaji tiedossa!



Kuvat: Sirpa Saari 

Matalana mennään...



Darcy on ollut varsin pätevä pieni shetlantilainen useammassakin lajissa. Meillä loppui viime viikolla viiden kerran verijälkikurssi, joka oli kyllä ihan super hauskaa! Darcy on aika lahjakas jäljestäjä (siis myös muiden kuin itseni mielestä ;) ), ja kouluttajakin kannusti menemään kokeisiin sen jälkeen, kun ollaan tehty pari kertaa vanhempaa jälkeä. Ja kun kerran enemmän tai vähemmän kilpailuhenkinen ihminen olen, niin ehkäpä sitä pitää uskaltautua korkkaamaan uuden lajin kokeet jo tänä syksynä... :)  Jälkiliinan ostinkin jo, nyt vaan pitäisi hakea kaupan pakastealtaasta verta ja lähteä metsään.

Olen kisannut tänä keväänä ihan tarkoituksella enemmän Bingleyn ja vähemmän Darcyn kanssa. Salonkin kisoissa Darcy pääsi juoksemaan vain yhden startin, Vaasassa kuitenkin molemmat kaksi. Salossa Darcy meni hienosti, mutta omat jalat eivät ollenkaan vieneet eteenpäin.. Keinulta tuli myös kielto, joten siitä vitonen. Vaasassa ensimmäinen rata ei ollut yhtään meille sopiva (koska se oli mulle ja Bingleylle sopiva, enkä mä osaa onnistua samoilla radoilla molempien kanssa.. ;) ). Hyppishän oli ensin Bingleyn kanssa melkoista sähellystä, ja aavistin kyllä, että sellainen hypyille irtoamista vaativa Jari Tienhaaran rataprofiili saattaisi sopia Darcylle, mutta kyllä se silti mutkin vähän yllätti, että tehtiin puhdas ja jopa melko sujuva nolla (etenemä vähän reilu 4,4 m/s). Jännityksellä odotin tuloslistoja ja täytyy myöntää, että melkoinen hymy levisi kasvoille, kun Darcyn nimi komeili rivistön ylimmäisenä. :)) Näin ollen saimme ensimmäisen hyppysertimme ja voittonollan myötä myös pääsylipun isoihin kotikisoihin eli karsintoihin. Toivoin kyllä kovasti, että pääsisin kisaamaan heinäkuussa kotihallissa, mutta odotin, että koira vaan olisi toinen... ;) Mutta en valita, Darcy on kyllä aika huippu, kunhan vaan saamme rytmin yksiin, onneksi eilen näin kävi!

Kuvat: Sirpa Saari

(Isot kiitokset jälleen!!)

Nyt on siis kiva odotella ensi viikonlopun SM-kisoja, kun molemmilla pojilla on hyvät radat alla eilisistä kisoista. Niitä epäonnistuneita ratoja ei edes mietitä. ;) Bingleyhän kisaa lisäksi lauantaina Shetlanninlammaskoirat ry:n mini-joukkueessa, ihan superia että saadaan mahdollisuus karruttaa arvokisakokemusta myös joukkueessa! Darcya en alunperin ilmoittanut mihinkään joukkueeseen, mutta päädyimme kuitenkin ATT:n medien varakoirakoksi. Aika kivaa, koska näin ollen saamme mekin sponsorilta eli FitDogilta ison pötikän palautusjuomaa. :) Toivottavasti maistuisi, että saisin nämä juomaan vähän paremmin...