15. helmikuuta 2010

Kuin yö ja päivä...

...on se arka ja luimisteleva Darcy, joka nähtiin eilen näyttelykehässä sekä toisaalta se innokas ja sata lasissa painava Darcy, joka nähdään agikentällä... Vaikka joskus harmittelen Darcyn arkaa puolta, on kuitenkin ihanaa huomata, että se ei todellakaan ole koko totuus. On aina niin ihanaa katsoa, kun se harkoissa nauttii ihan silmin nähden ja keskittyy tekemiseen täysillä. That's my boy. :) Toki olen jo nyt miettinyt, miten käy sitten kun joskus lähdetään kisaamaan, tuleeko arkuus sielläkin pilaamaan kovin pahasti keskittymistä ja suoritusta. Toisaalta meillä ATT:n hallilla on yleensä kaikki hallin kolme kenttää käytössä ja meteli ja meno sen mukaista (heh, luulen että kisoissa on jopa rauhallisempi ympäristö..) eikä se tunnu haittaavan Darcya yhtään. Toivon siis että kiva tekeminen voittaa jännityksen, meidän molempien kohdalla. :)

Tänään oli treenikerran aiheena takaaleikkaus hypyn ja putken välissä. Ei mitään moittimista, hienosti meni. Vaikka hikihän siinä meinaa tulla, kun saan juosta Darcyn perässä minkä ehdin.. ;) Lisäksi mentiin vähän muutaman hypyn ja putken yhdistelmiä, kivaa oli. Putken suunkin Darcy alkaa löytää jo tosi kivasti mitä erilaisimmista kulmista. Yksittäisesteenä olikin sitten meidän (ja monen muun) kauhu ja kompastuskivi. Eli keinu. Ei me sitä olla vielä montaa kertaa harjoiteltu, vaikka siihen verrattuna, miten hankala este se on, toivoisin kyllä että voitais useammin ottaa keinutreeniä. Pitkä aika menee vielä ennen kuin keinu on meillä valmiina...mietin jo, että onkohan kukaan koskaan tehnyt niin, että lähtee kisaamaan ja sitten vaan ottaa virhepisteet keinulta, jos sellainen radalla sattuu olemaan...? Heh, ehkä nyt kuitenkin lähdetään ainakin siitä, että kyllä sekin ajan ja harjoittelun kautta tulee varmaksi.  

Bingleykin oli lauantaina kosketuksissa agilityyn, oltiin taas kisoissa sen kanssa. Ja tosi hyvin meni, ei valittamista. ;) On se vaan niin reipas pentu...junnu...koira...mikä lie. ;D Odotan jo että pääsen aloittelemaan senkin kanssa agilityä... Kuinkahan erilainen agikoira siitä tulee...? Aika näyttää eikä tässä vielä mikään kiirus ole. Loppukeväästä tai kesällä päästään kuitenkin toivottavasti aloittelemaan Been kanssa, tai riippuu tietysti siitä, missä päin Suomea silloin eletään... 

Täytyy muuten lopuksi vielä todeta, että kukapa olisi arvannut, että musta tulee näin aktiivinen blogisti joskus. ;) Pitää näköjään joka käänteestä ja treenistä tänne raportoida. :)) No, ehkä joskus on sitten kiva palata takaisin muistelemaan näitä "alkeis"aikoja ja huomata, että kait sitä koko ajan jotain oppii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti