Aloitetaan tärkeimmästä. :) Darcy on toipunut leikkauksesta ihan tosi hyvin! Tikit poistettiin maanantaina, ja loppuviikosta Darcy on päässyt jo juoksemaan vapaana. Ilo onkin ollut ylimmillään sekä toipilaalla itsellään että toipilaan parhaalla kaverilla, Bingleyllä. ;) Ja täytyy sanoa, että onneksi päädyin leikkauttamaan nyt enkä esim. syksyllä. On ollut niin helppoa, kun haava on pysynyt puhtaana kun ulkona on lunta ja pakkasta. Voin vaan kuvitella kuinka stressaavaa olisi kurakelillä ja kuinka paljon herkemmin haava tulehtuisi silloin...
Bingley pääsi tänään kisaamaan kotikisoihin. Tajusin vasta kisoissa, että mehän ollaan Bingleyn kanssa kisattu viimeksi joulukuussa, joten reilun parin kuukauden kisatauko tuli nyt päätökseen. Meillähän on keinun uudelleen opettelu vielä kesken, joten kompromissina päätin ilmoittaa hyppärille ja toiselle agiradalle. En tiedä oliko sitten mun tuuria vai mitä, mutta tietysti kävi niin, että ilmoittamallani agiradalla oli keinu, mutta sillä toisella ei... Päästiin kuitenkin nollakoirakoksi viimeiselle radalle, joten saatiin kisata kaikki kolme kivaa rataa. :)
Ensimmäinen rata oli Leena Rantamäki-Lahtisen käsialaa. Hyppiksen alku oli hauskaa takaakiertoa toisen perään. Alku menikin hyvin, mutta itse hyydyin ihan täysin vähän puolenvälin jälkeen. Renkaan ja putken välissä mun jalat tuntui ihan betonilta, ja tuntui etten oikeasti pääse lähtemään minnekään. :o Meinasinkin sitten kivijalkojeni kanssa myöhästyä putken jälkeisestä persjätöstä, mutta just ja just siihen ehdin... Pitäis ehkä oikeasti kuntoilla? Tästä siis kuitenkin nolla sijoituksella 3/25. :)
Agiradoilla tuomarina toimi Mikkilän Sari. Tiesin jo ennen rataa että tästä tulee hyl. :D Alkurata meni taas ihan jees, mutta puomin jälkeen jätin yhden hypyn ohjaamatta, joten Bingley tuli ohi ja jatkettiin siitä sujuvasti. Hylly tuli jo siis ennen keinua, josta se tällä radalla olisi viimeistään tullut.
Ärsytti kun en ollut ilmoittanut meitä enää kolmannelle radalle. Etenkin kun sillä radalla ei ollut keinua. Päästiin kuitenkin tekemään rata nollakoirana. Rata oli niin kiva, että onneksi saatiin tämä mahdollisuus! Radan jälkeen ärsyttikin sitten vähän lisää, kun rata sujui melko sutjakkaasti ja täytimme tehtävämme nollakoirakkona. :D Ainahan sitä voisi pilkkua viilata, mutta tämä rata tuntui aika hyvin vastaavan meidän nykyistä taitotasoa. Vaikka tästä ei siis merkintää kisakirjaan tullutkaan, niin ainakin saatiin hyvää kisakokemusta ja vielä parempi fiilis lauantaille. :)
Hyvä fiilis saatiin myös viime Jaakon treeneissä. Ei siitä nyt sen enempää, mutta totesin Jaakollekin, että niillä kehuilla mä elän vuoden. Purina-areenan (lämpimässä!) vessassa on pitkä lista mietelauseita. Yksi niistä kuuluu jotenkin niin, että menestykseen ei ole avainta, vaan rappuset. On aika hienoa, että on valmentaja, joka huomaa ja kertoo, kun rappusissa on kiivetty seuraavalle askelmalle. :)
Nyt lähden koittamaan onneani, kuinka hyvin neljä hihnaa (ja niiden päässä olevat koirat) pysyvät ojennuksessa iltalenkillä. Bingleyn äiti ja serkku tulivat nimittäin pariksi yöksi hoitoon...tsekkaamaan Bingleyn poikamiesboxin. Ja kovasti Bingley on jo yrittänyt liehitellä serkkuaan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti