Tänään heräsin kukonlaulun aikaan, pakkasin pojat autoon ja lähdettiin sohjoista moottoritietä pitkin kohti Helsinkiä. Yksi mun tämän vuoden tavoitteistahan on kiertää mahdollisimman paljon eri paikoissa kisaamassa, että Darcy tottuisi erilaisiin kisaympäristöihin. Joten nyt on sitten Purina-areenakin koettu. Tuliaisina kilo hiekkaa (en oo maapohjahallien suuri fani...), tuplanolla ja tuplaharmistus siitä, että kaksi kertaa LUVA jäi yhden sijoituksen päähän. Vaikka tavoitteet olivatkin lähinnä totuttaa Darcy uuteen kisapaikkaan, niin harmittaahan se, että oltiin niin lähellä kolmosiin nousua. Tai edes toisen LUVAn saamista. Taso oli kova ja sen verran paljon uusi paikka kuitenkin "häiritsi" menoa, että Darcy meni huomattavasti hitaammin kuin normaalisti. Veikkaanpa että tutussa ympäristössä olis tullut paljon paremmat ajat. Vaikka turha se on jossitella... Oon kuitenkin aidosti iloinen siitä, että näinkin hienosti meni uudessa paikassa. Ja tämä oli meidän eka tuplanolla, joten luvia tai ei, niin se on musta jo hieno saavutus. Mä kun luulin, että mun pää kestäis vaan yhden nollan per kisat... ;) Nyt on onneksi todistettu tämäkin luulo vääräksi. :))
Sitten varsinaisiin ratoihin, jotka olivat...no, miten sen nyt sanoisi...mitäänsanomattomia ja aika tylsiä. Tämän päiväiset radat ei herättäneet samanlaista inspiraatiota kuin viime viikonlopun Heidi Viitaniemen radat, mutta ehkä parempi että saatiin Darcyn kanssa totutella uudessa paikassa helpoilla radoilla. Ekan radan alku tosin meni sähläykseksi...taas. Miksi oi miksi jännitys aina laukeaa ihme sähläämisenä? Ekalla radalla mietin pitkään, miten ohjaan alun renkaan. Päätin mennä kutsumaan renkaan taakse, mikä osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Aalle meno takkusi ja meinattiin mennä törmäyskurssille. Ei sentään tullut kosketuksesta virhettä, vaikka mielestäni olisi ollut aivan oikeutettua antaa. Aan jälkeenkin vielä ohjasin huonosti, jolloin putkelta kielto. Muuten loppurata meni ok:sti. Tältä radalta siis 5 ja pikkasen yliaikaa.
Myös toista ja kolmatta rataa taitaa parhaiten kuvata sana ok. ;) Radoilla ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Kolmos-hyppärillä meinas tulla kiire loppusuoralla, joten siinä tuli vähän ylimääräisiä mutkia. Molemmilta radoilta 0 ja muutama sekunti miinusta ajassa. Olihan siellä kohtia, joissa olisi saanut nipistettyä sekunnin kymmenysosia pois. Ja putkessa kului varmaan ikuisuus (oli tosi paksua materiaalia ja Darcylla meinas usko loppua kesken..). Mutta suurin syy hitauteen taisi olla yksinkertaisesti se, ettei Darcy vaan vetänyt täysillä tuolla. No, siksi kai mä nyt oon päättänyt kiertää noita eri halleja, että nekin tulisi tutuksi ja että Darcy uskaltaisi niissäkin tehdä täysillä. Ehkä se vauhtikin tulee mukaan ensi kerralla. Nyt iloitsen vaan tuplanollasta. :) Ja siitä, että Darcy kuitenkin meni eikä keksinyt peljätä mitään. Oon mä siitä oikeesti tosi ylpeä. <3
Bingleykin pääsi tosiaan huvin vuoksi mukaan kisareissulle ja yllättävän hyvin meni. Mitä nyt vähän ulvoi häkissä, kun raukka jätettiin yksin. ;) Muuten meni häntä töttörööllä ja oli ihan täpinöissään kun pääsi lämppäesteille. Söpö. <3 Tulomatkalla päätin mennä vielä hallin kautta ja tehdä Bingleyn kanssa lyhyet keppitreenit. Pitkän päivän jälkeen en kuitenkaan jaksanut panostaa treeneihin sen kummemmin, mentiin vähän keppejä ja leikittiin. Mutta koska kamera kerran oli mukana, niin otin videolle pätkää. Bingleyllä on siis nyt vielä 2 ohjuria molemmissa päissä ihan maantasolla. Pääosin se hakee hienosti kepit, mutta videollakin näkyy, että pari kertaa se vähän epäröi "että mitäs tässä pitikään tehdä". Mutta ei meiltä enää paljon puutu... :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti