...joista meinaa joka kerta myöhästyä. ;) Nytkin tulin paikalle 35 min ennen arvioitua rataantutustumisaikaa, vain huomatakseni, että aikataulusta ollaan 20 min edellä. Onneksi en lähtenyt pitkälle lenkille, muuten olis jäänyt eka rata välistä. :o Kauheella kiireellä siis rataantutustumiseen...
Rata 1. Persjättöjen juhlaa
Rataantutustumisessa mietintöjä aiheutti putki-muuri-hyppy-hyppy-putki-pituus -hässäkkä. Tai selvää oli, että teen ekan putken jälkeen persjätön, mutta toiselle putkelle vienti tuottikin muutaman harmaan hapsen. Meinasin leikata putkelle, mutta tajusin jo saman tien, että Janita Leinonen kutsuisi tätä ohjaussuunnitelmaa teleportaatio-ohjaukseksi, koska en millään voisi ehtiä putken toiseen päähän tekemään persjättöä, jos valitsisin leikkauksen. ;) Opit on siis menneet perille ainakin tältä osin ja hylkäsin suunnitelman A. Kuumeisesti tovin mietittyäni päätin luottaa Darcyyn ja irrota tekemään persjätön (kuinkas muutenkaan) hypyn jälkeen ennen putkea. Näin sain etumatkaa ja ehdin hyvin tekemään (arvatkaa minkä?) persjätön putken jälkeen. Tämä tuotti taas niitä pieniäsuuria onnistumisen hetkiä, kun suunnitelma onnistui täydellisesti myös koiran kanssa. ;) Erityisesti kun katsoi kanssakilpailijoita, joista moni yritti suunnitelmaa A eli teleportata itsensä putken päähän siinä onnistumatta... ;) Joka tapauksessa onnistuneista persjätöistä huolimatta me ei saatu nollaa vaan hylly. :D Eka virhe tuli, kun Darcy lopetti kepit kesken. Höh. Ei se sitä oo tehnyt aikoihin... Toinen virhe rapsahti samalla kun yksi muurin palikka kalahti lattiaan. Höh. Ei se niitä aikaisemmin oo tiputellut. Mutta hyl tuli siitä, kun viimeisellä putkella ohjasin surkeasti ja Darcy kiisi väärään päähän putkea. Höh. Olis pitänyt tajuta kiinnittää siihen enemmän huomiota jo rataantutustuessa. Etenkin kun viime treeneissäkin suurimmat yksittäiset ongelmat tuli nimenomaan vaikeista putkikulmista. Jälkiviisaana on selvää, että mun olis pitänyt kierrättää putkelle vähän. No, eipä tuo niin harmita, kun ei se nolla siitä putkesta ollut kiinni. Ja kun rata tuntui muuten niin kivalta. :) Mutta ehkä opin tästäkin taas jotain?
Rata 2. Varmisteltu nolla
Eka rata tuntui varsin rennolta. Toisella radalla oli jostain syystä heti sellainen olo, että Darcy ei tunnu käteen ihan normaalilta, meni jotenkin vaisusti. Niinpä "piti" varmistella. Vaikka olihan tämä ratanakin enemmän läheltä ohjattava kuin edellinen hyppis. Tässä radassa pohdintoja kirvoitti toisen putken jälkeinen hyppykuvio, johon tultiin kovalla vauhdilla ja toinen hyppy piti kiertää, jonka jälkeen taas jatkettiin suuntaa vastakkaiseen suuntaan. Joo, kehnosti selitetty, katsokaa videolta. ;) Valssaamisen suljin pois vaihtoehdoista heti kättelystä. En ehdi, en todellakaan. Ainut vaihtoehto joka mulle tuli äkkiseltään mieleen, oli tehdä siihen poispäinkäännös-valssijuttu. Ja vitsit taas, mikä fiilis, kun sekin suunnitelma toimi. :)) Muuten rata oli aika perusmenoa. Kepeille kääntyminen meni pitkäksi, siinä olis pitänyt jarruttaa omalla liikkeellä jo aikaisemmin, että Darcy olis osannut tehdä tiukemman käännöksen. Tästä menosta ansaittiin kuitenkin meidän ensimmäinen LUVA kakkosissa. :)) Sijoitus oli 3.
Rata 3. Farssi
Mietin pitkään, laitanko koko videota tänne tai myönnänkö koskaan tehneenikään moista rataa. ;D Kuitenkin kun joskus ostin videokameran, niin mietin että jos nyt kerran kuvataan, niin sitten myös kaikki näytetään. Myös ne epäonnistuneet räpellykset. Ja tämä rata kuuluu nimenomaan tuohon kategoriaan. :D Rataantutustuminen sujui hyvin ja rata tuntui kivalta. Vähän väsytti ja jännitti, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömästi. Silti jostain syystä onnistuin unohtamaan radan ja sitten kun se sählääminen alkoi, niin sitähän ei pysäyttänyt mikään. Muutama eka este meni ok:sti, mutta sitten päässä löi tyhjää enkä osannut tehdä persjättöä vaan jäin tepastelemaan renkaan eteen. Heh, ehkä päivän persjättö-kiintiö oli tullut täyteen. ;) No, koska jäin tämän sähläyksen vuoksi jälkeen, en ehtinyt tekemään suunnittelmaani puolivalssia ennen putkea, joten sähläystä siinäkin... Tuloksena että Darcy harhaili putken ohi katsomaan ratatyöntekijää. No, positiivista kai sekin, ettei sitä pitänyt pelätä. ;)) No, vihdoin päästiin putkelle, mutta sieltä tullessa Darcy lähti tekemään omaa rataa ja mä jäin ruikuttamaan että "ei kun tänne keinulle...". Videossa ei harmillisesti näy, miten mä sinne ohjaan, mutta luultavasti huonosti. No, sen jälkeen päästäänkin pari estettä taas eteenpäin kunnes jälleen ohjaan huonosti putken jälkeen ja Darcy hyppää iloisesti hypyn eikä mene puomille, kuten tuomari oli suunnitellut. Tässä vaiheessa viimeistään taisin naurahtaa tilanteen tragikoomisuutta. Jos sählätään niin sählätään sitten kunnolla. ;) Jostain syystä loppurata meni kuitenkin ilman sen suurempaa viihteellisyyttä, loppusuora jopa oikein mallikkaasti. Mietin että pitäisköhän mun mennä juttelemaan jollekin psykologille, että saisin tän pääkoppani kuntoon??? Kun näköjään ei itse suutarilla ole kenkiä... :D
Ajoittaisesta sähläyksestä huolimatta kisapäivä oli varsin mukiinmenevä. Tykkäsin kovasti Heidi Viitaniemen radoista. Niissä oli sitä haastetta, jota kakkosten radoilta olen toivonutkin. Eli että radassa on niitäkin kohtia, jotka ei oo ihan itsestään selviä vaan joissa saa oikeasti miettiä, miten ne kannattaisi ohjata. Lisää näitä! :) Ensi viikonloppuna Helsinkiin kisaamaan Purina Areenalle. :) Tavoitteet ei oo sen kummemmat kuin tottua taas yhteen uuteen kisapaikkaan. Kaikki hylkyjä paremmat tulokset on tietty aina plussaa. Ja hyvät hyllytkin kelpaa, kiitos. :)
Ps. Kiitos Sirpalle taas kuvista ja Pirkolle, Sirpalle sekä Maijalle videoimisesta!
Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti