Onnea maailman ihanimmalle Darcylle, joka täytti eilen 3 vuotta!
Kuva: Sirpa Saari |
Mä aina lähes liikutun, kun ajattelen, kuinka paljon Darcy on jo nyt (vajaassa) kolmessa vuodessa mua opettanut. Kuinka paljon sen kanssa ollaan jo ehditty kokea...iloita isosti, mutta myös surrakin...opetella elämää, agilitya, ihan kaikkea. Sillä tulee aina olemaan mun ensimmäisenä omana koirana ihan valtava paikka mun sydämessä. <3 Ja mikä parasta, sehän on vasta 3-vuotias! Toivottavasti meillä on yhteistä aikaa vielä ainakin 15 vuotta jäljellä! ;))
Darcy ja mun sitä kohtaan tuntema hellyys saa mut usein liikuttumaan, mutta niin saa myös se, kun näen koiran ja ihmisen saumatonta yhteistyötä, oli laji oikeastaan mikä hyvänsä. :') Ihan erityisellä tavalla tietysti agilitysta saa kaikenlaisia fiboja, koska se on se mun juttu. Niinpä MM-karsintoja katsellessa silmännurkka kostui kerran jos toisenkin...ilosta ja myös pettymyksestä toisten puolesta. Mutta kaiken kaikkiaan oli kyllä ihan mielettömän hienot karsinnat! Huh, mitä jännitystä loppuun saakka! Onnea kaikille joukkueeseen päässeille! :) Ensi vuonna päästään sitten toivottavasti mekin kisaamaan. Jännittää jo nyt.... ;)
MM-karsinnat saivat kyllä mussa aikaan uuden agilitykipinän. Pitkästä (?) aikaa on oikeasti hinku päästä treenaamaan ja kisaamaan. Onneksi molempia pääseekin pian tekemään! Huomenna mennään hallille treenaamaan ja kokeilemaan pätkiä karsintaradoista, ja viikonloppuna pääsen Raumalle kisaamaan molempien kanssa. Suunnitelmissa olisikin kisata mahdollisimman paljon tässä loppukesän / syksyn aikana ja pitää sitten taukoa kylmimmän talven ajan.
Darcy juhannuskisoissa. Kuva: Sirpa Saari |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti