Viime aikojen kisalöysäilyjen jälkeen päätin, että ei hitto, nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa Asenne mukaan kisoihin!
...Enpä muuten ole taas hetkeen jännittänyt kisoja yhtä paljon kuin maanantai aamulla ennen Darcyn startteja. ;D Parissa viime kisoissa en ole jännittänyt yhtään - mutta suorituksetkin on jääneet tosi laimeiksi. No, nyt jännitti ja ravasin vessassa aina rataantutustumiseen saakka... :P Ennen rataa - ja itse asiassa ennen jokaista päivän rataa - pidin itselleni kunnon puhuttelun ja läimin itseäni poskille. Kiitos Pia vinkistä! ;) Rata oli tosi kiva, Darcy oli yli ihana ja niin vaan tehtiin nollarata. :) Ainoa paikka, jossa pidätin hetken henkeä, oli toinen putki, jossa Darcy meinasi vetää ohi, mutta löysi kuitenkin putken suun. Darcyhan ei ole mikään putkihakuinen koira, joten niissä saa aina olla tarkka.. Erityisenä plussana täytyy mainita jaakotus, jonka siis tein tämän putken jälkeen. Tulee aina hieno fiilis, kun osaa soveltaa joitain oppimiaan tekniikkajuttuja radalla. Vaikkei se nyt ihan ehkä täydellisesti onnistunut, niin ainakin Darcy kääntyi suht tiukasti ja osasi lukea mun ohjausta. Radan jälkeen vielä odotettiin loputkin luokan kisaajat, ja niin vain kävi, että voitettiin luokka hienolla ajalla. :))
Toinen rata aloitettiin samalla ohjaajan "puhuttelulla". ;) Ennen radalle menoa eräs seurakaveri kysyi, että koskas meinaatte nousta kolmosiin. Totesin siihen, että tällä radalla. :D Taas Darcy oli ihan mieletön! <3 Itse tosin meinasin mokata radan juoksemalla keppien jälkeen itse pussiin. :o Heh, muistin että pussi olisi kauempana kepeistä, ja melkein törmäsin siihen... Onneksi Darcy luki rataa paremmin kuin minä, ja syöksyi pussiin mun jalkojen ohi. Hih. ;) Pussin jälkeinen välistäveto ei myöskään ollut ihan niin sujuva kuin toivoisin, mutta toisaalta Darcy kääntyi hyvin eikä lähtenyt kaartamaan, joten menihän sekin hyvin. :) Loppusuoran jälkeen oli pakko tuulettaa, kun tajusin, että tehtiin jälleen nopea nollarata!
Tämä tarkoitti siis sitä, että me saatiin kakkosista SERT ja pääsylippu kolmosiin. :)) Toki se sai mut iloiseksi, mutta ennen kaikkea myös se, että meillä oli Asenne niin kohdillaan ratoja tehdessä. Usein viime aikoina Darcyn kanssa treenatessa on tuntunut, että mun rytmitys on pielessä ja mennään rataa ihan "eri tahtiin". Myös isot kaarrokset on olleet meille lähes aina ongelma. Nyt kuitenkin tuntui, että tehtiin rataa oikeasti yhdessä...ja täysillä...ja ilmeisesti osasin ohjata Darcya niin, että se tiesi mihin mennään eikä tullut niitä isoja kaarroksiakaan. :)
Kyllä mä sit meinasin myös liikuttua. ;') Joku mulle tuntematon ihminen tuli onnittelemaan hienosta päivästä ja kysyi, onko tämä se sama koira, joka joskus kovasti pelästyi tuomaria. Jep, tämähän se. Liikutus tuli siitä, kun tajusin kuinka kivinen tie ollaan Darcyn kanssa kuljettu ja kuinka monta kertaa oon ollut heittämässä hanskoja tiskiin. Pitkä matka ollaan kuljettu ensimmäisistä kisoista viime lokakuussa, jolloin Darcy juoksi tuomaria karkuun ensimmäiset kaksi starttia... Mutta me ei annettu periksi! Ja nyt Darcy on ansainnut paikan kolmosluokasta, oon niiiin ylpeä mun pikkuisesta. <3
Kaiken tämän tunnemyrskyn jälkeen lähdin kotiin vaihtamaan koiraa, syömään ja lepäämään hetkeksi. Oli kyllä aika takki tyhjä -olo, kun saavuin takaisin hallille Bingleyn kanssa. Ei muuta kuin psyykkaamaan itseä...jälleen kerran. ;) Aika hyvin se loppujen lopuksi onnistuikin. Bingleyn radoissa oon tyytyväinen oikeastaan kaikkeen muuhun paitsi kontakteihin... Rytmitykset ja ohjaukset toimi, Bingley meni lujaa, haki esteet hyvin, kepit toimi superisti...kaiken kaikkiaan oikein sujuvaa ja kivaa menoa! :)) MUTTA MUTTA. Ne kontaktit. :( Pakko kai se on myöntää, että meillä taitaa olla kisakontaktiongelma. Tuttu tarina: kyllä se treeneissä ne osaa... Pari kertaa oon kuitenkin antanut sen juosta kontaktit läpi kisoissa enkä oo palauttanut, ja nyt sitten korjataan sen seurauksia. Omaa tyhmyyttä siis. Harmittaa kun ensimmäisellä radalla en palauttanut sitä heti puomilla..sen seurauksena pasmat olikin sekaisin putkeen mentäessä ja siitä tuli kielto. Kun Aakin meni pipariksi, palautin sen sentään sinne. Siitä tuloksena hyl.
Toisella radalla päätin, että jos herra pikkumusta edelleen räiskii kontakteja, palautan sen. No, tämä mun päätös piti "puoliksi". :/ Bingley kyllä pysähtyi kontakteille, mutta ei odottanut mun vapautussanaa vaan lähti oikeastaan liikkeestä...toimin ehkä väärin, mutta päätin siitä huolimatta jatkaa rataa... Sama juttu siis sekä puomilla että aalla. Keinukaan ei oo koskaan mennyt yhtä hitaasti...Bingley oli varmaan ihan sekaisin, kun akka huutaa jo kesken keinua käskyjä. ;) No, muuten siis oli oikein nätti rata, ja sillä ansaittiinkin nollavoitto ja Bingleyn toinen LUVA ykkösistä. :)) Täytyy myöntää, että noiden kontaktien takia en ehkä osaa iloita nollavoitosta ihan täysillä.. No, mutta ainakin nyt tiedän taas, mitä pitää treenata. :)
Kaiken kaikkiaan siis aika huippu maanantai, neljästä radasta voitettiin nollatuloksella kolme. :)) Miksiköhän mä en oo aikaisemmin tajunnut kisata Asenteen kanssa? ;)
Ja sitten niitä kontakteja treenaamaan...! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti