Lyhyesti treeneistä...

Kontaktit. Viime viikon treeneissä oli "kontaktien tarkastus", ja saatiin lisätreenivinkkejä. Darcylla ei ollut mitään pulmaa kontakteissa, jatkossa vaan lisää häiriötreeniä. Bingleynkin kanssa kontaktit on tosi hyvällä mallilla. Bingley kestää eteenpäin tapahtuvan juoksemisen yms., mutta ainoa missä tuli virheitä oli, kun mä lähdin sivulle / takaviistoon. Tällöin Bee lähti myös kääntymään sivulle ja tiputti takajalat pois kontaktilta... No, luulenpa että tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, kun Been kanssa suurin osa kontaktitreenistä on tehty kotona olkkarissa sellaisessa kohdassa, josta ei paljon sivulle irrota. Se siis ehkä on vaan tottunut siihen, että juoksen sen ohi. Nyt ohjelmassa lisätreeniä erityisesti sivulle irtoamisessa. Keskiviikkona olinkin hallilla treenailemassa mm. näitä. Darcy sai kunnon häiriösiedätystä, kun juoksin edestakaisin ihan sen vierestä ja heitin nameja sen nenän edestä kun se pysyi kontaktilla. ;) Janitan radanlukutaitoluennosta inspiroituneena lisäsin myös sen, että vapautuksessa juoksin itse toiseen suuntaan ja annoin juostessani vapautuskäskyn, jolloin Darcy sai mennä hakemaan siihen sen eteen heitetyt namit. Ensimmäisellä kerralla Darcy lähti juoksemaan mun perään, mutta ei onneksi tarvinnut kauaa patistaa sitä hakemaan palkkaansa. Sen jälkeen se jäikin vapautuksen jälkeen syömään palkkaansa eikä edes vilkaissut muhun kun juoksentelin pitkin kenttää. ;) Tollasia "itsenäistymisharjoituksia" pitäisi tehdä enemmänkin. Bingleyn kanssa tehtiin samoja juttuja kontaktilla ja erityisesti niin että juoksin itse sivulle. Nopeasti Bingley ymmärsi mistä on kyse eikä jäänyt enää tuijottamaan mua vaan eteensä palkalle.

Bingley ja kepit. Sanonta siitä, millainen loppu ahneella on, tuli keskiviikkona hallilla kumottua. ;D Bingley pujottelee kepit ohjureiden kanssa jo niin sujuvasti, että päätin kokeilla, missä raja tulee vastaan ja vähentää ohjureita yksi kerrallaan. Joo, tiedän että on järkevämpää treenata niin, että lopettaa ennen kuin virheitä alkaa tulla, mutta halusin kokeilla rajoja.. ;) Ja mä olin ihan äimistynyt, kun yksi kerrallaan poistin niitä pleksejä ja aina vaan Bingley pujotteli...ja vielä hämmästyneempi mä olin, kun poistin viimeisenkin ohjurin, ja edelleen poika pujotteli ja haki aloitusvälin ihan oikein! :)) Bingley olikin sitten niin tyytyväisen ja pollean näköinen kun kehuin sen maasta taivaisiin. Hih, suloinen. :) Jatkossa aion kyllä pitää vielä ohjurit alussa ja lopussa, mutta hieno fiilis tietää, että kepit on noinkin hyvällä mallilla. :)

Darcy ja poispäinkäännökset. Oon varmaan parissa aikaisemmassa blogikirjoituksessa harmitellut sitä, kun mä en vaan osaa ohjata poispäinkäännöksiä kunnolla, vaikka se nyt ei edes mikään ns. vaikea ohjaus ole. Mutta meille on ollut. Torstain treeneissä sitten radan ohjauksia suunniteltaessa päätin yrittää poispäinkäännöstä muutamassa kohdassa. Ja vitsit mikä fiilis, kun nyt vihdoin palaset on jotenkin loksahtaneet kohdilleen ja ne kaikki onnistui! Mä oon ehkä oppinut ohjaamaan ja olemaan huitomatta käsiäni, ja Darcy on oppinut lukemaan mun ohjausta tosi hyvin, nyt se lähti kääntymään jo heti kun mä aloin tehdä ohjausta: "joojoo, kyl mä tiiän mitä toi tarkoittaa" ja sit se olikin jo kääntynyt ja esteellä. :)) Myös ajoitukset loksahti kerrankin kohdilleen. Mä tykkään poispäinkäännöksistä huomattavasti enemmän kuin esim. valsseista ja se onkin ihan kätevä tekniikka osata. Toivottavasti seuraavissa kisoissa olis kohtia, joihin sitä vois kokeilla...

Bingleyn kanssa ei torstain treeneissä oikein päästy kovin pitkälle, kun jotenkin takuttiin ja jäätiin alkumetreille koko radalla. No, sentään se yksi poispäinkäännös mitä kokeilin, niin se onnistui. ;) Mutta välillä näitä tahmeita päiviä tulee väistämättä...

Seuraava projekti: leikkaukset. Ja se missä me takuttiin eniten, oli lähinnä leikkaukset. Yllätys yllätys, koska sitä on nyt vissiin liikkeellä. ;) Ei ne Darcynkaan kanssa sujuneet, mutta vielä vähemmän Been. Halusin kokeilla sitä radalla ihan vuoksi, että kuulen Elinalta, mitä mä oikein teen väärin, kun en saa leikkauksia onnistumaan muuta kuin joskus satunnaisesti. Pitkään ja hartaasti Elina sitä jaksoikin selittää ja korjata mua, ja luulen että sain kiinni siitä, miten se pitäisi oikeasti tehdä. Nyt vaan harjoittelemaan molempien kanssa...