Suomimatkailua, kohteena Jämsä

Perjantai-iltana kyseenalaistin kovasti järkevyyttäni ja mietin, miksi olen mennyt ilmoittamaan koirat Jämsän näyttelyihin viikonloppuna. No, ei auttanut kuin kärsiä pakkaamisen tuska ja herätä aivan liian aikaisin lauantai-aamuna ajamaan kohti tuntematonta. Näyttelyihin menomatka on mulle aina yhtä tuskaa...vatsa on kuralla ja jännitys huipussa. :/ Onneksi keski-Suomen eksoottiset maisemat piristivät vähän mieltä..olo oli kuin ulkomailla kun ympärillä näkyy "vuoria".. ;) Saavuttiin näyttelypaikalle hyvissä ajoin ja siitä alkoi päivän värjöttely Suomen suvessa. Ekalle päivälle olin ilmoittanut pelkästään Bingleyn. Kehä meni ok:sti..pöydällä herra ei olis millään jaksanut seisoa, mutta ihan kivasti antoi tuomarin silti kopeloida. Seisoessa tarjosi vähän väliä istumista, mutta seisoi kuitenkin nätisti istumisten tarjoamisen väliset ajat. Huomaa kyllä, että viime aikoina ollaan keskitytty enemmän muiden kuin näyttelytaitojen opetteluun..tosin soimaan siitäkin itseäni jatkuvasti, että pitäisi jaksaa tehdä enemmän myös "sitä muuta" eli tokoa. No, se on juttu erikseen. Bingley sai kuitenkin ERIn ja voitti sillä luokkansa, jossa tosin oli ainoastaan yksi junnu-uros Been lisäksi. ;) Tässä vielä Bingleyn arvostelu:

Male 10 months, tricolor. Lighter built, graceful outline. Head good length, needs more stop. Ears small and well set. Neck flows into shoulders and strong back. Upper arms slightly short but balanced, with medium angled stifles. In nice coat. Smooth balanced movement, a little short step.

ERI1

Pääsin pyörähtämään vielä myöhemmin PN kehään Pätkis-äidin kanssa, kun Pia tarvitsi esittämisapua. Vaikka kyseessä ei ollutkaan oma koira, oli fiilis aika hieno, kun tuomari asteli meitä kohti kädessään sininen nauha. :) Kiitos siis Pialle, kun sain fiilistellä Pätkiksen hihnan toisessa päässä paras narttu -kehässä ja ottaa vastaan varasertiruusukkeen. ;D Tuomari tykkäsi myös Bingleyn muista sukulaisista: velipuoli Spike sai ensimmäisen sertinsä ja Indian-serkkukin oli PN 3. Onnea Pia vielä menestyksestä! :)

Rotukehän jälkeen käytiin Happy Master's Kaisan luona syömässä tortilloja.. Melkoinen "kennel" siellä oli, kun jaloissa pyöri yhteensä 20 shelttiä.. :D Siitä lähdettiin vielä katsomaan ryhmäkehiä ja taas pääsin kehään: tällä kertaa auttamaan Happy Master's kasvattajaryhmän esittämisessä. Ryhmä oli RYP 4, joten nyt on sitten koettu ryhmäkehäkin. :) Jos omat koirat ei koskaan sijoitu PU (tai joskus tulevaisuudessa PN..?) kehässä puhumattakaan ryhmäkehistä, niin nyt ainakin olen saanut kokea mlemmat esittäessäni muiden koiria. ;)

Yö vietettiin pienessä ja tunkkaisessa hotellihuoneessa kera Pian ja kuuden koiran. Pia oli kuulemma hotellia varatessaan ilmoittanut, että mukana on "koira_". :D No, yksi tai kuusi, kuka niitä laskee..? ;D Veljekset Bingley ja Qki ottivat vähän mittaa toisistaan..Qki halusi suojella kaikkea mahdollista ja näyttää veljelleen, että hän on Se Isompi. Bingley ei yhtään auttanut asiaa v-ttuilemalla käytöksellään koko ajan, tuntui että se oikein tahallaan ärsytti koko ajan kaikkia ja samalla se näytti siltä kuin se olisi ollut vaan niin vilpittömän iloinen ja ymmällään siitä, miksei kaikki vaan rrraaaakaasta sitä. Vertasin sitä Piallekin sellaiseen koulukiusattuun lapseen, joka on vähän sosiaalisesti taitamaton eikä oikeesti tajua olevansa kiusattu vaan haluaa ihan täpösellä olla kaikkien kaveri, vaikka muut lähettäis minkälaisia torjuvia signaaleja.. :D Hih, ihana poika se on. <3

Sunnuntaina koirat päättivät vähän viiden jälkeen, että "hei herätkää, nyt on ihana uusi päivä". Darcy puhkui ja uhkui mun kainalossa vielä pari tuntia käytävästä kuuluville äänille ja erinäiset muut koirat hyppi vähän väliä antamaan aamupusuja.. Että nuku nyt sitten siinä vielä. ;) Kun aamupala oli syöty ja kusikikkelit pesty, lähdettiin hyvissä ajoin näyttelypaikalle. Sunnuntaina Bingleyn kehä meni Täydellisesti. Se oli ehkä sen verran väsyneempi, että malttoi olla paikallaan ja eilinen oli taas muistuttanut mieleen, kuinka kehässä kuuluu olla. Liikkeet meni hyvin ja pöydällä seisominen loistavasti. Tuomari antoi valita, haluaako esittää koiran pöydällä vai maassa, ja kun Bingley siinä kopeloinnin ajan seisoi niin nätisti, päätin jättää sen pöydälle seisomaan. Ja se oli niiiin ihanasti -valppaan, mutta levollisen näköisenä -, ihastelin itsekin että onpa mulla nätti koira! No, valitettavasti tuomari ei ollut mun kanssa ihan samaa mieltä..saatiin EH ja kolmen koiran joukosta oltiin viimeisiä. Tuomari tosin näytti pitävän vähän isommista koirista, että lieneekö syy ollut siinä (vaikka arvostelussa lukikin että oikean kokoinen) vai siinä että Bingleyltä puuttuu yksi hammas, josta tuomari myös oli tosi tarkka. Tai sitten se ei muuten vaan tykännyt Beestä. No, mä tykkäsin ja olin enemmän kuin tyytyväinen sen kehäesiintymiseen. Nyt on hyvä jäädä näyttelytauolle ja antaa Bingleyn kehittyä ihan rauhassa miehisiin mittoihinsa. Pitääpä käydä ostamassa sille aktiivikoiran ruokaa, jos edes se vähäinen ruoka, jota se nirsoilultaan syö, olisi energiapitoista. Saisi pikkupoika vähän massaa luidensa ympärille.. Tässä vielä Bingleyn sunnuntain arvostelu:

Good size and proportions. Masculine head. Could show more stop. Correct bite. Missing P3. Correct neck and topline. Chest must develop. Angulations could be better in front and rear. Correct movement, very narrow at the moment.

EH3

Sitten piti tehdä päätös, jota olin koko viikon pyöritellyt mielessäni.. Vienkö Darcyn kehään vai en. Darcyn luokassa oli 10 urosta ja tuomari tuntui olevan aika tiukka, joten mietin haluanko, että meidän viimeisestä (??) kehäesiintymisestä jää kurja mieli. No, yleisestä painostuksesta päätin kuitenkin mennä kehään, kun sen kerran olin maksanutkin. Darcy on parissa näyttyssä liikkeissä pistänyt stopin tuomaria kohti juostaessa, joten tällä kertaa päätin ensin juosta tuomaria päin, mutta kun tultiin lähelle, teinkin viiston käännöksen pois tuomarista kohti pöytää ennen kuin Darcy ehti pistää jarrun päälle. Toimi. :) Pöydällä Darcy oli ihmeen nätisti, luimisteli toki ja näytti muutenkin siltä, että ei tää nyt kauheen kivaa oo, mutta seisoi tattina eikä väistellyt tuomaria. Hyvä pöytäkokemus siis Darcyllakin, jee! Päätin esittää myös Darcyn pöydällä..ajattelin että siinä se ei ainakaan pääse liikkumaan levottomasti tai ottamaan pakkia tuomaripöydän luota. Se menikin ihan ok, ei Darcy edelleenkään korviaan näyttänyt, mikä ehkä sinänsä oli ihan jees, koska korvat oli taas tosi kevyet ja meinas nousta koko ajan pystyyn. Yllätys oli kuitenkin suuri kun kehätoimitsija ojensi meille pinkin nauhan! :) Se yksistään oli meille voitto. Loppujen lopuksi kymmenestä avo-uroksesta viisi sai ERI:n ja Darcy ihan oikeutetusti jäi viidenneksi. Jäi kuitenkin kiva mieli ok:sta kehäesiintymisestä ja ERInomaisesta tuloksesta. Vaikka onhan se niin, että ihan eri fiilis mulla on olla esimerkiksi Bingleyn kanssa kehässä..Bingley on kuitenkin vapautunut eikä mulla ole sellanen olo, että mun tarvitsee koko ajan tukea sen itsetuntoa kehässä toisin kuin Darcyn kanssa (öö, psykologi minussa puhuu.. ;)). Luulenpa siis, että jatkossa keskitytään Darcyn kanssa enemmän agilityyn..siellä ei tarvi pelätä tuomaria eikä kukaan tuu valittamaan jos korvat sojottaa iloisesti pystyssä. :) Tässä vielä Darcyn arvostelu:

Good size. Very masculine head with correct expression. Bit roman nose. Lines could be more parallel. Very good topline. Correct chest. Angulations could be better. Correct movement. Bit narrow in rear.

ERI

Kiitos vielä Pialle seurasta ja siitä, että ylipäätään houkuttelit mut mukaan Jämsän näyttelyreissulle! :)