Oli tosi vaikeaa yrittää keskittyä töissä koko eilinen päivä, kun iltapäivällä oli tiedossa Darcyn terveystarkastukset. Ehkä oli sekä mun että Darcyn onni, että olimme varanneet kimppa-ajan Monikan ja Onnin sekä Sarin ja Aavan kanssa. Taidettiin molemmat rentoutua aika tavalla, kun klinikalla oli tuttuja. :) Sitten itse tarkastuksiin. Aluksi tarkastettiin polvet, jotka oli kuulemma tosi hienot ja kiinteät: 0 siis molemmista. Sitten oli silmien vuoro, nekin olivat muuten ok, paitsi muutama ylimääräinen ripsi on puhkeamassa. Pyysin että nämä tarkastukset tehtäisiin lattialla/sylissä, ettei näyttelypöytäkammo puhkeaisi taas nyt kun sitä on saatu taas työstettyä pikkasen parempaan malliin. Onneksi osasin avata suuni oikeassa paikassa. ;) Sitten olikin nukutuspiikin vuoro. Ensimmäisen piikin jälkeen Darcy katseli vaan valppaana ympärilleen kun toisia simmahtaneita kannettiin röntgensaliin. No, ei muuta kuin toinen piikki pyllyyn...ja edelleen Darcy oli sitkeästi sitä mieltä, että en varmalla nukahda. Voi mun pientä, näki että hän kaikin voimin yritti pysyä hereillä...kerran tuli jopa "kännirähinä" (kuten hoitaja asian ilmoitti ) päälle, kun jossain kolisi. ;) Lopulta Darcy vietiin röntgenhuoneeseen ja sille laitettiin vielä pikkasen unilääkettä suoraan suoneen, että pysyy taju kankaalla. Sitkeä sissi, ei voi muuta sanoa. Jännitin kauheasti kuulla tuloksia (joskin vain suuntaa antavia), sillä olin jo mielessäni kuvitellut, kuinka kuitenkin lonkat on ihan tosi huonot ja joudutaan lopettamaan agility jne. jne. No, näillä näkymin niin ei tule käymään ainakaan lonkkien takia, eläinlääkärin mukaan olisivat kuulemma aika selkeästi B:t. :)) Olen tosi tyytyväinen, jos sellaisina pysyvätkin. Kyynärpäätkin olivat kuulemma ihan ok:t. Pyysin vielä, että kuvaisivat samalla selkärangan ihan agilityharrastusta ajatellen. Viisaammat on sanoneet, että kannattaa kuvauttaa ihan jo sen takia, että jos joskus tulee jotain ongelmia, niin voi ainakin sanoa, että vika ei ole ollut synnynnäinen. Se olikin ihan kunnossa, mutta yksi mielenkiintoinen juttu selkärangassa oli, nimittäin kun yleensä selkänikamia on 6, niin Darcylla niitä oli 7 (tosin se 7. oli pienempi). Ei kuulemma haittaa mitään harrastamista tai elämää ylipäänsä, näitä kuulemma aina välillä tulee vastaan. No, ei siinä sitten mitään, hyvä että selkäkin oli kunnossa ylimääräisestä nikamasta huolimatta. :)
Darcyn vielä nukkuessa, hain sitten autosta Bingleyn tarkastettavaksi. Siltä nimittäin viikonloppuna löydettiin patti/piikki kylkiluusta. No, mun huoli ja mielikuvitus lähti heti laukkaamaan rataa: sen on pakko olla murtuma, joka on luutunut huonosti tai sitten vähintäänkin luusyöpä... Kasvattaja-Pian kanssa yritettiin sitä miettiä ja tunnustella, ja päätin sitten että samalla kun mennään Darcyn kanssa tarkkeihin, voin kysyä, ehtisikö ell jossain välissä tarkastaa Bingleyn. Ja onneksi ehti. Kuulemma Been viimeinen kylkiluu ei ole kasvanut syystä tai toisesta täyteen mittaan, ja sitten siihen kärkeen on tullut rustoa, joka on nyt kääntynyt koukulle. Se siis siinä tuntuu. Suureksi helpotuksekseni se ei kuulemma mitenkään vaikuta koiran elämään tai mihinkään harrastusmahdollisuuksiin. :) Tippui kivi sydämeltä, onneksi sain sen tarkastettua näin nopeasti. :)
Taisi meillä kaikilla olla aika rankka päivä. Darcyllakin jatkui kahden piikin vaikutus vielä yöhön asti, se nukkui koko illan ja pari kertaa yritti hoippua kuin humalainen. Tänään aamulla sillä sitten oli krapula; oli niin kärttyisällä tuulella kun Bingley yritti houkutella leikkiin, mikä ei kyllä yhtään ole Darcyn tyylistä. Mamman syliin olis kuitenkin pitänyt päästä koko ajan... <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti