31. maaliskuuta 2012

Lisää hyppytekniikkaa

Viime viikon olen lataillut juutuubiin hyppyseminaari-videoita...hidasta hommaa. Jos olisin rikas, ostaisin uuden, nopeamman tietokoneen. Mutku kaikki ylimääräinen menee kisamaksuihin ja koulutuksiin (ja hajonneeseen autoon ja Kelalle ja...), joten tällä on pärjättävä. ;)

Viime viikonloppuna ATT järjesti hyppytekniikan jatkokurssin. Bingley pääsi hyppimään lauantaina, Darcy sunnuntaina. Kuukausi sitten tutustuttiin ensimmäisen kerran hyppytekniikan saloihin peruskurssilla. Kuukausi on ollut lyhyt aika tehdä perusharjoituksia, mutta ollaan yritetty 1(-2) kertaa viikossa tehdä pari harjoitetta kerrallaan. Kuulemma Bingleyn kohdalla onkin jo nähtävissä pientä edistymistä ja hyppääminen oli paremman näköistä kuin kuukausi sitten. :) Toki edelleen saadaan jatkaa "pepputreeniä". Sitä ollaan tehtykin! Bingley on oppinut peruuttamaan aika hienosti, ja nyt kun metsästä on lumet sulaneet, ollaan lisätty vähän haastetta peruuttamiseen. "Meidän" metsä on kallioinen ja mäkinen, joten ollaan käytetty sitä hyödyksi ja lenkkien yhteydessä pakitettu pieniä pätkiä ylä- ja alamäkeen, kiipeilty kaatuneiden puiden päällä ja tehty kaikkea muuta pientä hauskaa ja kehonhallintaa parantavaa. En tiedä kuvittelenko vaan, mutta ihan kuin Bingley olisikin alkanut seistä tasaisemmin molemmilla jaloillaan. Yleensähän sen takajalat sojottaa minne sattuu, mutta nyt se on alkanut useammin jättää ne nätisti suoralle linjalle vartaloon nähden. Tai sitten vaan kuvittelen ja katselen vaaleanpunaisten lasien läpi...sekin on paljon mahdollista. ;)

Edistyminen näkyy jo nyt, ja seuraavaksi saakin ottaa mukaan vauhdista sarjalle tulemisen.

Tämä oli Bingleyn mielestä aika hankalaa. Ensinnäkin se istui itselleen tyypilliseen tyyliin jalat levällään, joten poika pistettiin lähtökarsinaan. Tätä saadaan kuulemma käyttää muissakin harjoitteissa, että oppisi hahmottamaan jalkojaan ja istumaan suoraan. ;) Toiseksi pieni koira ei oikein tiennyt, mitä siltä halutaan. Ja kolmanneksi onhan se taipuminen vähän hankalaa, kun peräpää ei anna riittävästi tukea. Lisäksi Bingleyllä on aika selvästi huomattavissa puoliero eli oikealle taipuminen on aina ollut sille vähän hankalampaa. Ei se niin selkeä ero ole, että sitä radalla juurikaan huomaisi, mutta esimerkiksi kun teen sivuvenytyksiä (seisoessa pää pyllyyn kiinni), niin oikealle puolelle venytettäessä se meinaa aina kellahtaa pyllylleen. Tässäkin harjoituksessa oikealle taipuminen oli selkeästi jäykempää. Mutta siksipä juuri tehokas harjoite, ja ohjeeksi saatiin tehdä tuplasti enemmän oikealle taipumista, jotta sekin kompensoituisi.

Tämäkin oli vähän hankalaa, koska harjoite vaatii hyvää takapään voimaa, hallintaa ja tukea. Ja sitähän Bingleyltä vielä puuttuu. ;) Tosin harjoitus kehittää näitä ominaisuuksia, joten tätäkin saadaan jatkossa tehdä. :)

************

Sunnuntaina oli sitten Darcyn vuoro. Darcyhan ei ollut peruskurssilla, vaan olen tehnyt perusharjoitteita itsekseni sen kanssa. Omiin silmiini Darcyn hyppytekniikka on näyttänyt ihan hyvältä, mutta mielenkiinnolla odotin Ullan kommentteja Darcystakin, koska itse on vielä vaikea nähdä tarkasti kaikkea mitä  nopean suorituksen aikana tapahtuu. Aika lailla oman arvion mukaista palaute kuitenkin oli: se hyppää hyvällä tekniikalla, Ullan mukaan on aina mukava nähdä sheltti, joka hyppää pää alhaalla. :) Se myös käyttää takapäätään hyvin, eikä sen ansiosta ole etupainoinen. Haastavaa Darcylle sen sijaan on itsensä kokoaminen etenkin vauhdissa, mikä näkyy radallakin mm. siinä, että se hyppää käännökset helposti pitkinä. Toki isoin syy tähän on varmasti, että oma ohjaus on myöhässä, mutta silti käännöksiin kokoamista voi koirankin kohdalla harjoitella.

Darcy meni nätisti ja käytti takapäätään hyvin ponnistuksessa. :) Oman liikkeeni se kesti hyvin, mutta haastetta tuli vielä tässä vaiheessa liikaa siitä, että sen lähetti vähän kauempaa sarjalle. Vauhtia tuli lisää, jolloin kokoaminen ei ihan enää onnistunutkaan. Onkohan niin, että radallakin tämä näkyy siten, että jos oma ohjaus on ajoissa, se saa hyvin koottua itsensä käännökseen, mutta jos oma ohjaus on vähänkin myöhässä tai vauhtia enemmän, on sen vielä vaikea saada koottua itseään tarpeeksi...?

No tässä meinasi vähän Darcyn itseluottamus loppua kesken, kunnes siirryin itse etupalkan luokse, jolloin vauhtia tuli sen verran lisää, että sai askeleensa sovitettua hyvin hyppyjen väliin. :) Edelleen kuitenkin meni hyvällä tekniikalla.

Darcy tajusi harjoitteen idean nopeammin kuin Bingley, mutta Ullan sanoin: "taipua se ei vielä osaa". :D Hyvä harjoitus kuitenkin...tai nimenomaan juuri sen takia.

On hän taitava. <3  Käyttää takapäätään ponnistaessa ja hyppää muutenkin hyvin.

Ullan mukaan tässä vaiheessa Darcylle parhaat harjoitukset ovat set point, perussarja, tasaokseri lyhyellä etäisyydellä sekä taipuminen.
 
************
 
On ollut tosi mielenkiintoista tutustua hyppytekniikan maailmaan. Ja uskon että näistä harjoitteista on kyllä hyötyä, vaikkei kummankaan pojan tekniikassa mitään isompaa ongelmaa olekaan eikä rimoja lentele kisoissa tms. Peruskurssin teoriaosuudella Ulla kertoi laskeneensa, että keskimääräisesti harjoitteleva ja kisaava koira hyppää elämänsä aikana noin 32 000 (agility)hyppyä. Ei varmaankaan tarvitse olla ruudinkeksijä, että ymmärtää hyppytekniikan merkityksen tämän tiedon valossa. Jos nuo muutama kymmentuhatta hyppyä ovat kaikki vaikkapa vain vähän etupainoisia, voi vain kuvitella, minkälainen rasitus etupäälle siitä tulee vuosien saatossa. Onneksi ATT:lla muutkin ovat innostuneet aiheesta, ja oli puhetta, että Kaukosen Ulla voisi tulla meille jatkossa pari kertaa vuodessa vetämään kurssia ja tsekkaamaan koirakoiden edistystä. :)

************

Olin tänään katsomassa ykkösten kisoja ja tsemppaamassa kavereiden kisasuorituksia. Tahtoo päästä kisaamaan itsekin! Enää kuusi yötä kisoihin...Vöyri here we come! :) Bingleyn keinu alkaa olla melkein valmis...luulen että sitä pitää hioa vielä pääsiäisen kisojen jälkeenkin, mutta nyt se alkaa olla kuitenkin jo kisakunnossa. Vihdoin. :)  

23. maaliskuuta 2012

Sekunnin kymmesosan tarkkuudella

Elämä rullaa eteenpäin, ja jos olisin taikauskoinen, koputtaisin puuhun kun koirat ovat ainakin toistaiseksi välttyneet täällä(kin) päin riehuvalta kennelyskältä ja itsekin olen pysynyt terveenä. :)

Mirvan ryhmätreenit ATT:lla on lähteneet kivasti käyntiin. Mikäs sen mukavampi tapa aloittaa viikko kuin treenata maanantaina puoleenyöhön ja olla koko loppuviikko töissä puolihorteisena univelasta! Oikeasti täytyy sanoa, että treenit ovat olleet niin antoisia, että ihan mielellään hilluu hallilla myöhään. Ja meitä ennen oleva alkeisryhmä ilmeisesti loppuu pian, joten päästään toivottavasti jatkossa aloittamaan jo vähän inhimillisempään aikaan. Viimeksi tehtiin mielenkiintoinen treeni, kun kellotettiin lyhyt radanpätkä, ajatuksena kokeilla erilaisia ohjauskuvioita erityisesti yhdelle esteelle. Mirva oli laskenut, että kohdan voi tehdä yhdeksällä eri tavalla - me ehdittiin kokeilla viittä tapaa (twisti, niisto, pakkovalssi, pyöritys ja japanilainen) kahdessa erässä ja nämä sitten kellotettiin. Kisatilanteessa olisin tehnyt siihen kohtaan niiston...toisaalta huomaan että olen vähän fiksoitunut siihen, kun olen jo ryhmässäkin saanut "niistäjän" maineen. ;) Darcyn nopein aika tuli kuitenkin juuri niistolla (8,08 s) ja hitain pyörityksellä (8,56 s). Darcy ei lähtenyt ollenkaan pyöritykseen ja tuntui itsellekin kovin kankealta Darcyn kanssa. Muut olivat sitten tältä väliltä. Yllätyin siitä, että twistikin toimi aika hyvin, kunhan vain sain oman rytmityksen kuntoon enkä ollut koiran tiellä. Bingley teki kaiken kaikkiaan noin puoli sekuntia parempia aikoja kuin Darcy...ja muuten nopeimman ajan koko ryhmästä, jossa on muun muassa pari nopeaa bortsua. ;) Bingleyn nopein aika tuli pyörityksellä (7,51 s) ja hitain pakkovalssilla (7,97 s). Tosin pyörityksessäkin oli tosi paljon eroa siinä, kuinka hyvin onnistuin..eli se ei ainakaan vielä ole mikään kovin varma ohjaus meille. Huomasin kyllä, että tosi paljon oli kiinni omasta ajoituksesta - sillä joko voitti tai menetti useita sekunnin kymmenesosia. Ja kun ohjaus ja sen ajoitus joko onnistuu tai epäonnistuu muutamassa kohdassa (kisa)radalla, on siinä sitten voitettu tai hävitty vähintään sekunti. Ja se on yllättävän paljon se! 

Tiistaina pojat pääsivät Piiran käsittelyyn. Bingley oli ensin vuorossa, ja se olikin aika jumissa koko poika etenkin etuosastaan. Lukkoja ei kuitenkaan onneksi ollut, viimeksihän sillä oli SI-nivel lukossa. Bingley on aina päässyt vuoroon ensin, koska Darcylla kestää orientoitua "uuteen" tilanteeseen. Ihmeteltiinkin molemmat Leenan kanssa, kun Darcy rentoutui tosi nopeasti - ihan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin! Mietittiinkin, voisiko kastraatiolla olla jo nyt näkyvissä tällaisia vaikutuksia. Leena meinasi, että ehkä se voi rauhoittaa, kun ei ole ylimääräisiä hormoneita häiritsemässä... ;) No, oli syy mikä tahansa, hienoahan se on. :) Darcyn arkuushan ei normaaliarjessa, treeneissä tai kisoissakaan tule ollenkaan esille, mutta tällaiset erikoiset tilanteet ja vieraat ihmiset saavat sen epävarmaksi. Aika näyttää, voiko leikkauksella oikeasti olla jotain vaikutusta luonteeseen myös tällä tavalla. :) Käsittelyssäkin Darcy oli tosi nätisti, ja melko hyvässä kunnossa vieläpä. Leikkaus ja siitä toipuminen ei onneksi olleet jättäneet mitään isompia jumeja.


Huomenna ja ylihuomenna tehdään taas hyppytekniikkaa oikein urakalla - ensin lauantaina Bingleyn ja sunnuntaina Darcyn kanssa. Tulossa siis antoisa viikonloppu!


Kuva: Sirpa Saari

10. maaliskuuta 2012

Aina se on eteenpäin, kun nenällensä kaatuu.



...Purina Centerin vessaviisaudet jatkuvat...



Kuva: Sirpa Saari
Darcy on toipunut leikkauksesta hyvin, hän pissailee nykyään niiku tytöt. <3  Yleensähän koirat laitetaan kastraation jälkeen laihdutuskuurille, mutta herra Darcy oli huomaamatta päässyt niin laihaan kuntoon, että se määrättiin lihotuskuurille... Darcy kiittää!

Treenit aloitettiin pari viikkoa sitten varovasti ensin ilman rimoja. Kun Jenna oli käynyt hieromassa ja saanut leikkauksen jälkeisiä kireyksiä vähän poistettua, uskalsin aloittaa treenauksen myös rimojen kanssa. Ollaan kaaduttu nenällemme - ei kuitenkaan onneksi kirjaimellisesti vaan kuvaannollisesti. Darcy on ollut innosta soikeana, komentanut mua, mutta mä raukka en ole osannut ohjata sitä, vaikka toinen kuinka yrittäää komentaa vieressä räksyttämällä. Kun on treenannut enemmän tai vähemmän intensiivisesti pienen mustiaisen kanssa, on yllättävän vaikeaa löytää jälleen yhteistä rytmiä Darcyn kanssa. Ennakoin siis katastrofia tulevista kisoista.

Täytyykin myöntää, että tänään pohdin, onko pakko lähteä kisaamaan jos ei haluu. Mutta koska taloudellinen tilanne on mitä on, ei sitä noin vaan voi jättää maksettuja kisoja väliin. Ja hyvä etten jättänyt, koska Darcy päätti yllättää mut jälleen. Hän oli nimittäin oikein skarppina ensimmäisellä radalla ja tehtiin hieno nolla. :) Toisella radalla tapahtui taas tämä kuuluisa nenälleen kaatuminen (ihan itseään saa syyttää, niin kuin aina), mutta siitä suivaantuneena päätin, että kolmannella radalla Darcy on taas hanskassa. Niin se myös oli, vaikka hylly tulikin kun en lähtenyt ottamaan sarjaestettä uusiksi kiellon jälkeen. Joten kaiken kaikkiaan mieli jäi plussalle ja etenkin katastrofaaliseen ennakko-odotukseen verrattuna kisapäivä oli oikeinkin hyvä. :)


Kuva: Sirpa Saari



Kuva: Sirpa Saari
Bingleyn kanssa tahkotaan edelleen keinua. Mutta se on jo aika hyvällä mallilla ja uskon, että saadaan treenattua niin hyvä keinu kuin Bingleyn kanssa vain on mahdollista! Aletaan olla jo voiton puolella, ja realistisena tavoitteena pidän saada keinu kuntoon pääsiäiseksi, jolloin olisi seuraavat kisat tiedossa. :)

Bingley pääsi viime viikonloppuna myös Ulla Kaukosen pitämälle hyppytekniikkakurssille. Eihän meillä mitään isoja ongelmia ole ikinä ollut hyppäämisen kanssa, mutta ihan mielenkiinnosta halusin osallistua kurssille, kun ATT sellaisen järjesti. Ja oli tosi hyvä kurssi - suosittelen kyllä kaikille! Paljon opin uutta teoriatietoa hyppäämisestä, ja tietysti isoimpana antina palautetta oman koiran hyppäämisestä ja erilaisia hyppytekniikkaharjoitteita. Päällimmäisenä palautteena Bingleystä jäi mieleen se, että poika tarvitsee lisää voimaa, syviä lihaksia ja hallintaa takapäähän. Periaatteessa Bingley hyppää ihan hyvällä tekniikalla, osaa arvioida etäisyyksiä ja hypyn korkeuksia, mutta takapään voiman puute aiheuttaa etupainoisuutta, mikä tietysti rasittaa etupäätä. Bingley myös hyppää melko lyhyitä hyppyjä, mikä paranee myös kun takapäähän tulee lisää voimaa. Lisäksi Ulla sanoi, että pelkällä voiman lisäämisellä Bingley saa varmasti paljon vauhtia lisää. Eiköhän nämä syyt riitä motivoinniksi takapäätreeniin! Saatiinkin vinkkejä erilaisista harjoituksista, joita ollaan tehty. Herra pikkumusta osaa muun muassa jo peruuttaa oikein mallikkaasti. :)

Tässä linkit hyppyseminaarissa tehtyihin harjoitteisiin. Ullalle on kehittynyt ihan mieletön taito nähdä asioita nopeissa suorituksissa. Itsestä tuntuu lähinnä, kun katsoo suorituksia, että "se meni jo...". :D Mutta parasta antia videoissa onkin, kun Ulla selostaa suorituksista. Selostuksen kuulee silloin, kun Bingley ei huuda taustalla. ;)



 







 
Parin viikon päästä on luvassa hyppytekniikan jatkokurssi. Sovittiin että voin tulla kurssille myös Darcyn kanssa, kun teen harjoitteita itsenäisesti molempien kanssa ennen jatkokurssia. Oon ihan innoissani!


 

Kuva: Sirpa Saari